Biomolekyylien kiinnittäminen muovipohjaisten biosensoreiden pinnalle
Nikkinen, Timo (2011)
2011
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023090725436
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023090725436
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe liittyi Teknologian tutkimuskeskus VTT:n käynnissä oleviin projekteihin, joissa kehitettiin mikronestekanaviin perustuvia biosensoreita. Työn tarkoituksena oli tutkia ja kehittää mikronestekanavien muovipinnan hydrofilisointimenetelmiä sekä tutkia eri puskuriliuosten vaikutuksia biomolekyylien mustesuihkutulostukseen.
Tutkittiin mikronestekanavien valmistusmateriaalina käytettävän polymetyylimetakrylaatin (PMMA) hydrofilisointikäsittelyitä. Hydrofilisoinnin tarkoituksena oli parantaa mikronestekanavien virtausominaisuuksia sekä vaikuttaa biomolekyylien kiinnittymiseen muovin pinnalle. Biomolekyylien mustesuihkutulostuksen tulostettavuutta ja kuvioiden tasaisuutta pyrittiin parantamaan mustepuskurien vertailulla. Vasta-aineen aktiivisuutta mustesuihkutulostuksen ja nestekanavakäsittelyn jälkeen tutkittiin immunomäärityksellä.
Työn tuloksena optimoitiin O2-plasmakäsittelyn teho ja aika sekä määritettiin käsittelyn vaikutuksen pysyvyys. Eri menetelmiä tutkittiin muovipinnan hydrofilisoimiseksi, mutta niiden soveltuvuus nykyisiin valmistusmenetelmiin sekä käsittelyiden vaikutuksien säilyvyys vaatisivat lisätutkimuksia. Surfaktanttikäsittelyillä pystyttiin vaikuttamaan epäspesifiseen sitoutumiseen immunomääritysten aikana. Työn tuloksena löydettiin biomolekyylien mustesuihkutulostukseen useampi puskurivaihtoehto. Immunomäärityksellä todettiin, että vasta-aine pysyy aktiivisena tulostuksen ja surfaktanttikäsittelyn jälkeen.
Tutkittiin mikronestekanavien valmistusmateriaalina käytettävän polymetyylimetakrylaatin (PMMA) hydrofilisointikäsittelyitä. Hydrofilisoinnin tarkoituksena oli parantaa mikronestekanavien virtausominaisuuksia sekä vaikuttaa biomolekyylien kiinnittymiseen muovin pinnalle. Biomolekyylien mustesuihkutulostuksen tulostettavuutta ja kuvioiden tasaisuutta pyrittiin parantamaan mustepuskurien vertailulla. Vasta-aineen aktiivisuutta mustesuihkutulostuksen ja nestekanavakäsittelyn jälkeen tutkittiin immunomäärityksellä.
Työn tuloksena optimoitiin O2-plasmakäsittelyn teho ja aika sekä määritettiin käsittelyn vaikutuksen pysyvyys. Eri menetelmiä tutkittiin muovipinnan hydrofilisoimiseksi, mutta niiden soveltuvuus nykyisiin valmistusmenetelmiin sekä käsittelyiden vaikutuksien säilyvyys vaatisivat lisätutkimuksia. Surfaktanttikäsittelyillä pystyttiin vaikuttamaan epäspesifiseen sitoutumiseen immunomääritysten aikana. Työn tuloksena löydettiin biomolekyylien mustesuihkutulostukseen useampi puskurivaihtoehto. Immunomäärityksellä todettiin, että vasta-aine pysyy aktiivisena tulostuksen ja surfaktanttikäsittelyn jälkeen.