Eltra CS-2000 -rikkihiilianalysaattorin käyttöönotto
Savolainen, Pekka (2011)
2011
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023091225656
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023091225656
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli Talvivaaran kaivoksen laboratorioon hankitun rikkihiilianalysaattorin käyttöönotto. Analysaattorille oli tavoitteena tehdä metodit kaivoksen tuotteiden rikkipitoisuuden mittaamiseen, geologisten näytteiden rikkipitoisuuden mittaamiseen sekä raaka-ainerikin rikki- ja hiilipitoisuuden mittaamiseen. Tärkein analyysi koski sinkkisulfidituotetta, koska tämän rikkipitoisuudelle oli ostajan kanssa sovittu rajat.
Työ aloitettiin tutustumalla laitteen peruskäyttöön ja toimintaan. Tämän jälkeen selvitettiin, minkä kokoisilla näytemäärillä sinkkisulfidia voitiin ajaa sen rikkipitoisuutta tutkiessa. Kun näytteen ajaminen oli selvää, määritettiin toteamis- ja määritysrajat sekä keskihajonta sinkkisulfidinäytteille. Työn aikana huomattiin, että kaikille tuotenäytteille voitiin käyttää samaa menetelmää lähes suoraan. Seuraavaksi tutkittiin, kuinka raaka-ainerikkinäytteitä voidaan laitteella analysoida. Tässä vaiheessa näytemäärät tulivat hyvin kriittisiksi, koska pieni määrä puhdasta rikkiä antoi suuren vasteen analysaattorilta. Toisaalta raakaainerikissä ollut hiilimäärä oli niin pieni, ettei kunnon vastetta saanut helposti
suurellakaan näytemäärällä. Viimeiseksi analysoitiin geologisia näytteitä, joista oli vertailulaboratoriotulokset. Geologeilta saaduissa näytteissä rikki- ja hiilipitoisuudet olivat sillä tasolla, että analyysit oli helppo tehdä.
Työssä tuotenäytteiden analysointi onnistui odotusten mukaan ja sinkkisulfidille saatiin toimiva menetelmä. Raaka-ainerikin tutkiminen laitteella ei onnistunut odotusten mukaan. Rikkipitoisuuden hajonnaksi tuli useita prosentteja, joten tulokset eivät olleet mielekkäitä. Raaka-ainerikissä olevan kontaminaatiohiilen tutkiminen ei myöskään onnistunut niin kuin oli odotettu. Geologisten näytteiden tutkiminen onnistui hyvin. Ongelmana geologisissa näytteissä oli suuri vaihtelu pitoisuuksissa, ja tästä johtuen oli tyydyttävä suuntaa antaviin tuloksiin.
Työ aloitettiin tutustumalla laitteen peruskäyttöön ja toimintaan. Tämän jälkeen selvitettiin, minkä kokoisilla näytemäärillä sinkkisulfidia voitiin ajaa sen rikkipitoisuutta tutkiessa. Kun näytteen ajaminen oli selvää, määritettiin toteamis- ja määritysrajat sekä keskihajonta sinkkisulfidinäytteille. Työn aikana huomattiin, että kaikille tuotenäytteille voitiin käyttää samaa menetelmää lähes suoraan. Seuraavaksi tutkittiin, kuinka raaka-ainerikkinäytteitä voidaan laitteella analysoida. Tässä vaiheessa näytemäärät tulivat hyvin kriittisiksi, koska pieni määrä puhdasta rikkiä antoi suuren vasteen analysaattorilta. Toisaalta raakaainerikissä ollut hiilimäärä oli niin pieni, ettei kunnon vastetta saanut helposti
suurellakaan näytemäärällä. Viimeiseksi analysoitiin geologisia näytteitä, joista oli vertailulaboratoriotulokset. Geologeilta saaduissa näytteissä rikki- ja hiilipitoisuudet olivat sillä tasolla, että analyysit oli helppo tehdä.
Työssä tuotenäytteiden analysointi onnistui odotusten mukaan ja sinkkisulfidille saatiin toimiva menetelmä. Raaka-ainerikin tutkiminen laitteella ei onnistunut odotusten mukaan. Rikkipitoisuuden hajonnaksi tuli useita prosentteja, joten tulokset eivät olleet mielekkäitä. Raaka-ainerikissä olevan kontaminaatiohiilen tutkiminen ei myöskään onnistunut niin kuin oli odotettu. Geologisten näytteiden tutkiminen onnistui hyvin. Ongelmana geologisissa näytteissä oli suuri vaihtelu pitoisuuksissa, ja tästä johtuen oli tyydyttävä suuntaa antaviin tuloksiin.