Sotauutisten vaikutukset 7.-9.-luokkalaisten mielenterveyteen
Kalliokoski, Vivi; Lapin, Sonja (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023091225700
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023091225700
Tiivistelmä
Maailmassa oli vuonna 2020 käynnissä noin sata aseellista selkkausta eli sotaa. Vuonna 2022 alkaneesta Ukrainan ja Venäjän välisestä sodasta on uutisoitu laajasti eri medioissa, ja myös yläasteikäiset nuoret kohtaavat sotaan liittyvää sisältöä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää kvantitatiivisen tutkimuksen avulla, minkälaisia tuntemuksia ja reaktioita sisältö nuorissa aiheuttaa. Opinnäytetyö toteutettiin Webropol-kyselytutkimuksena Kempeleen Kirkonkylän koulun yläasteikäisille nuorille. Vastauksia saimme yhteensä 121 kappaletta. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille siitä, miten sota vaikuttaa yläasteikäisen nuoren mielenterveyteen. Tutkimuksen avulla voidaan ymmärtää paremmin nuoren ajatusmaailmaa ja miten sotauutiset siihen vaikuttavat.
Kyselyssä 75 % nuorista vastasi pääasialliseksi uutislähteekseen sosiaalisen median. 52 % kaikista nuorista vastasi seuraavansa aktiivisesti sosiaalista mediaa. Suosituimmat sosiaalisen median palvelut olivat WhatsApp, Snapchat, Youtube ja Tiktok. Vastaajista noin 28 % oli kohdannut sotaan liittyvää järkyttävää sisältöä. Järkyttävää sisältöä oli eniten videon muodossa, toiseksi eniten kuvina ja kolmanneksi eniten tekstinä/kirjoituksina. Eniten järkyttävää sisältöä nuoret olivat kohdanneet sosiaalisessa mediassa. Sotasisältö herätti nuorissa eniten inhotusta, vihaa ja huolta. Sotaan liittyvistä asioista nuoret olivat keskustelleet eniten perheenjäsenten ja kavereiden kanssa, ja 37 % koki, että he ovat keskustelleet mieltä askarruttavista asioista tarpeeksi. Kuitenkin viidesosa nuorista haluaisi keskustella näistä asioista enemmän.
Kyselyn tulokset ovat samassa linjassa aiempien tutkimusten kanssa siinä, että nuoret seuraavat aktiivisesti mediaa. Alle puolet nuorista kertoo seuraavansa varsinaisia uutisia, mutta he ovat aktiivisia etenkin sosiaalisen median kanavissa, joita he myös käyttävät pääasiallisina uutislähteinään. Mielenkiintoista on, että iso osa nuorista, jotka ilmoittivat kyselyssä, etteivät ole kokeneet tarvetta keskustelulle kokivat myös, etteivät ole saaneet jutella mieltä askarruttavista asioista riittävästi.
Koska kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä aiheutti omat rajoitteensa, olisi tulevaisuudessa
hyvä tutkia aihetta laadullisin menetelmin, esimerkiksi haastattelun avulla. Näin nuorten oma
ääni, mielipiteet ja heidän henkilökohtaiset kokemuksensa saataisiin paremmin tuotua esille.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää kvantitatiivisen tutkimuksen avulla, minkälaisia tuntemuksia ja reaktioita sisältö nuorissa aiheuttaa. Opinnäytetyö toteutettiin Webropol-kyselytutkimuksena Kempeleen Kirkonkylän koulun yläasteikäisille nuorille. Vastauksia saimme yhteensä 121 kappaletta. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille siitä, miten sota vaikuttaa yläasteikäisen nuoren mielenterveyteen. Tutkimuksen avulla voidaan ymmärtää paremmin nuoren ajatusmaailmaa ja miten sotauutiset siihen vaikuttavat.
Kyselyssä 75 % nuorista vastasi pääasialliseksi uutislähteekseen sosiaalisen median. 52 % kaikista nuorista vastasi seuraavansa aktiivisesti sosiaalista mediaa. Suosituimmat sosiaalisen median palvelut olivat WhatsApp, Snapchat, Youtube ja Tiktok. Vastaajista noin 28 % oli kohdannut sotaan liittyvää järkyttävää sisältöä. Järkyttävää sisältöä oli eniten videon muodossa, toiseksi eniten kuvina ja kolmanneksi eniten tekstinä/kirjoituksina. Eniten järkyttävää sisältöä nuoret olivat kohdanneet sosiaalisessa mediassa. Sotasisältö herätti nuorissa eniten inhotusta, vihaa ja huolta. Sotaan liittyvistä asioista nuoret olivat keskustelleet eniten perheenjäsenten ja kavereiden kanssa, ja 37 % koki, että he ovat keskustelleet mieltä askarruttavista asioista tarpeeksi. Kuitenkin viidesosa nuorista haluaisi keskustella näistä asioista enemmän.
Kyselyn tulokset ovat samassa linjassa aiempien tutkimusten kanssa siinä, että nuoret seuraavat aktiivisesti mediaa. Alle puolet nuorista kertoo seuraavansa varsinaisia uutisia, mutta he ovat aktiivisia etenkin sosiaalisen median kanavissa, joita he myös käyttävät pääasiallisina uutislähteinään. Mielenkiintoista on, että iso osa nuorista, jotka ilmoittivat kyselyssä, etteivät ole kokeneet tarvetta keskustelulle kokivat myös, etteivät ole saaneet jutella mieltä askarruttavista asioista riittävästi.
Koska kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä aiheutti omat rajoitteensa, olisi tulevaisuudessa
hyvä tutkia aihetta laadullisin menetelmin, esimerkiksi haastattelun avulla. Näin nuorten oma
ääni, mielipiteet ja heidän henkilökohtaiset kokemuksensa saataisiin paremmin tuotua esille.