Projektinhallinnan kehittäminen
Haaraniemi, Tapio (2011)
Haaraniemi, Tapio
2011
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023091425795
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023091425795
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä kehitettiin Proventian projektin hallintaa. Proventian projektien määrä kasvaa vauhdilla ja niiden hallitseminen esimerkiksi Excelin avulla tulee olemaan vaikeaa. Myös projektien laajuudet voivat vaihdella projektien kesken muutaman viikon kestoisista aina useamman vuoden projekteihin. Tähän tilanteeseen haluttiin ratkaisu. Tavoitteena oli löytää projektinhallintajärjestelmä, johon olisi mahdollista luoda moniprojektiympäristö, jossa kaikki projektit olisivat.
Projektinhallintajärjestelmän vertaileminen suoritettiin parivertailumenetelmän avulla. Menetelmässä keskityttiin vertailemaan järjestelmien ominaisuuksia sekä niiden tärkeyttä käytettävyyden kannalta. Vertailun lopputuloksen perusteella projektinhallintajärjestelmäksi valittiin Improlityn Project Router.
Suurimpina tuloksina olivat projektinhallintajärjestelmän käyttöönotto ja Proventian henkilökunnan kouluttaminen järjestelmän käyttöön. Muita tuloksia olivat prosessien tarkentaminen projekteille paremmin sopiviksi sekä jo käynnissä olevien syöttäminen projektinhallintajärjestelmään.
Projektinhallintajärjestelmästä tulee olemaan Proventialle hyötyä paljon sillä projektien määrä kasvaa jatkuvasti. Niiden hallitseminen ilman räätälöityä järjestelmää, jossa kaikki projektit ovat, tulisi olemaan lähes mahdotonta ja toiminnan kannalta riskialtistakin. Projektinhallintajärjestelmän käyttö on sen takia lähes välttämätöntä.
Jatkotoimenpiteenä sekä mahdollisena kehitysehdotuksena on projektinhallintajärjestelmän ja toiminnanohjausjärjestelmän integrointi eli tietojen liikkuminen näiden kahden järjestelmän välillä. Esimerkiksi projektien vastuuhenkilöiden kirjaamat tunnit näkyisivät molemmissa järjestelmissä vaikka ne olisivat syötetty vain toiseen. Toinen kehitysmahdollisuus on projektinhallintajärjestelmän käyttöönotto muissa Proventian yksiköissä, jotta koko konsernin toiminta olisi yhtenevää.
Projektinhallintajärjestelmän vertaileminen suoritettiin parivertailumenetelmän avulla. Menetelmässä keskityttiin vertailemaan järjestelmien ominaisuuksia sekä niiden tärkeyttä käytettävyyden kannalta. Vertailun lopputuloksen perusteella projektinhallintajärjestelmäksi valittiin Improlityn Project Router.
Suurimpina tuloksina olivat projektinhallintajärjestelmän käyttöönotto ja Proventian henkilökunnan kouluttaminen järjestelmän käyttöön. Muita tuloksia olivat prosessien tarkentaminen projekteille paremmin sopiviksi sekä jo käynnissä olevien syöttäminen projektinhallintajärjestelmään.
Projektinhallintajärjestelmästä tulee olemaan Proventialle hyötyä paljon sillä projektien määrä kasvaa jatkuvasti. Niiden hallitseminen ilman räätälöityä järjestelmää, jossa kaikki projektit ovat, tulisi olemaan lähes mahdotonta ja toiminnan kannalta riskialtistakin. Projektinhallintajärjestelmän käyttö on sen takia lähes välttämätöntä.
Jatkotoimenpiteenä sekä mahdollisena kehitysehdotuksena on projektinhallintajärjestelmän ja toiminnanohjausjärjestelmän integrointi eli tietojen liikkuminen näiden kahden järjestelmän välillä. Esimerkiksi projektien vastuuhenkilöiden kirjaamat tunnit näkyisivät molemmissa järjestelmissä vaikka ne olisivat syötetty vain toiseen. Toinen kehitysmahdollisuus on projektinhallintajärjestelmän käyttöönotto muissa Proventian yksiköissä, jotta koko konsernin toiminta olisi yhtenevää.