Kahden matalaenergiakerrostalon energiankulutuksen vertailu
Kylmänen, Erkki (2011)
2011
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023092226193
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023092226193
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä vertaillaan kahden Oulussa sijaitsevan asuinkerrostalon energiankulutusta teoreettisilla laskelmilla ja kohteista tehtävillä energiankulutuksen seurantamittauksilla. Taloista toisen suunnittelussa tavoitteena on ollut passiivitalon energiatehokkuus ja toinen on suunniteltu vastaamaan rakentamismääräysten vuonna 2010 voimaan tulleita osia. Rakennukset eroavat toisistaan vaipan lämmöneristyksen, ilmanvaihdon toteutuksen ja lämmitysjärjestelmän mitoituksen osalta.
Työssä on laskettu rakennusten energiankulutus Suomen rakentamismääräyskokoelman D5 mukaisesti käyttäen Cads Planner -talotekniikan suunnitteluohjelmistoa ja Excel-taulukkolaskentaohjelmaa. Energiankulutusta seurattiin 1.10.2010–31.3.2011, käyttäen hyväksi rakennuksiin asennettuja mittareita ja energialaitoksen mittauksia.
Laskennallisesti rakennusten energiankulutuksen ero talojen välillä oli 11 % ja tilojen lämmitysenergiankulutuksen ero oli 31 %. Seurantajaksolla passiivitaloksi suunnitellun rakennuksen energiankulutus oli 12 % ja lämmitysenergian kulutus 18 % pienempi kuin normitalon. Kummankin rakennuksen energiankulutus oli laskennallista kulutusta suurempi.
Seurantajakso oli liian lyhyt, jotta rakennuksille voitaisiin laskea vertailukelpoiset ominaiskulutukset. Rakennuksiin asennetut mittaus- ja seurantajärjestelmät mahdollistavat energiankulutuksen tarkkailun ja vertailun rakennusten käytöstä vastaaville.
Työssä on laskettu rakennusten energiankulutus Suomen rakentamismääräyskokoelman D5 mukaisesti käyttäen Cads Planner -talotekniikan suunnitteluohjelmistoa ja Excel-taulukkolaskentaohjelmaa. Energiankulutusta seurattiin 1.10.2010–31.3.2011, käyttäen hyväksi rakennuksiin asennettuja mittareita ja energialaitoksen mittauksia.
Laskennallisesti rakennusten energiankulutuksen ero talojen välillä oli 11 % ja tilojen lämmitysenergiankulutuksen ero oli 31 %. Seurantajaksolla passiivitaloksi suunnitellun rakennuksen energiankulutus oli 12 % ja lämmitysenergian kulutus 18 % pienempi kuin normitalon. Kummankin rakennuksen energiankulutus oli laskennallista kulutusta suurempi.
Seurantajakso oli liian lyhyt, jotta rakennuksille voitaisiin laskea vertailukelpoiset ominaiskulutukset. Rakennuksiin asennetut mittaus- ja seurantajärjestelmät mahdollistavat energiankulutuksen tarkkailun ja vertailun rakennusten käytöstä vastaaville.