Tekoäly avuksi ostoreskontraan
Kerola, Satu (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023092226220
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023092226220
Tiivistelmä
Toimeksiantajayrityksessä aloitettiin suunnittelemaan tekoälyn käyttöä osaksi ostolaskuprosessia. Siitä saatiin aihe tämän opinnäytetyön tekijälle, joka myös työskenteli yrityksessä. Opinnäytteen tavoitteena oli tehdä ohjeistus tekoälyn käyttämisestä ostoreskontrassa. Ohjeistuksessa käydään läpi vaiheittain, miten se toimii, miten sen kanssa työskennellään ja miten sen virheet korjataan. Toimeksiantajayritys halusi pysyä anonyyminä työssä, jonka vuoksi ohjeita ei tähän työhön liitetty.
Tutkimusmenetelmänä työssä on toimintatutkimus, jossa tehdään konkreettisesti yritykseen lisää tietoa luomalla ohjeet uuteen käyttöönottoon. Jotta ohjeet saatiin aloitettua, täytyi ensin perehtyä tekoälyyn. Tämän työn tietoperustaan on kirjoitettu ensin sähköisestä ja digitaalisesta taloushallinnosta, sitten tekoälystä ja viimeiseksi ostolaskuprosessista, eli ostoreskontrasta. Käytettynä aineistona tietoperustassa käytettiin muun muassa työn aiheisiin liittyviä kirjoja, lehtiä, yritysten nettisivuja, lakipykäliä ja valtioneuvoston julkaisuja.
Tekoälyn ohjeistuksen aineistona käytettiin suurimmilta osin laskuohjelmaa, jossa tekoälyä käytetään. Tekijä sai käyttää tekoälyä työssään, jotta ohjeistukset voitiin tehdä. Ohjeistuksen aineistona käytettiin myös palavereista saatuja muistioita ja tekijän omia muistiinpanoja. Myös esihenkilöltä saatiin tietoa tarvittaessa.
Tulokseksi työssä saatiin valmiit ohjeet tekoälyn käyttöä varten. Ohjeita voidaan hyödyntää uusille työntekijöille, koska ne ovat tarpeeksi kattavat ja selkeät kuvineen. Lisäksi niitä voi hyödyntää nykyiset työntekijät, kun he aloittavat hiljalleen omissa töissään käyttämään tekoälyä. Ohjeita voidaan myös käyttää apuna, jos on vielä epävarmuutta tekoälyn käytöstä. Tulokseksi saatiin myös kattava tietopaketti tekoälystä ja ostolaskuprosessista, joita voidaan käyttää tiedon hankkimiseen.
Tutkimusmenetelmänä työssä on toimintatutkimus, jossa tehdään konkreettisesti yritykseen lisää tietoa luomalla ohjeet uuteen käyttöönottoon. Jotta ohjeet saatiin aloitettua, täytyi ensin perehtyä tekoälyyn. Tämän työn tietoperustaan on kirjoitettu ensin sähköisestä ja digitaalisesta taloushallinnosta, sitten tekoälystä ja viimeiseksi ostolaskuprosessista, eli ostoreskontrasta. Käytettynä aineistona tietoperustassa käytettiin muun muassa työn aiheisiin liittyviä kirjoja, lehtiä, yritysten nettisivuja, lakipykäliä ja valtioneuvoston julkaisuja.
Tekoälyn ohjeistuksen aineistona käytettiin suurimmilta osin laskuohjelmaa, jossa tekoälyä käytetään. Tekijä sai käyttää tekoälyä työssään, jotta ohjeistukset voitiin tehdä. Ohjeistuksen aineistona käytettiin myös palavereista saatuja muistioita ja tekijän omia muistiinpanoja. Myös esihenkilöltä saatiin tietoa tarvittaessa.
Tulokseksi työssä saatiin valmiit ohjeet tekoälyn käyttöä varten. Ohjeita voidaan hyödyntää uusille työntekijöille, koska ne ovat tarpeeksi kattavat ja selkeät kuvineen. Lisäksi niitä voi hyödyntää nykyiset työntekijät, kun he aloittavat hiljalleen omissa töissään käyttämään tekoälyä. Ohjeita voidaan myös käyttää apuna, jos on vielä epävarmuutta tekoälyn käytöstä. Tulokseksi saatiin myös kattava tietopaketti tekoälystä ja ostolaskuprosessista, joita voidaan käyttää tiedon hankkimiseen.