Eri lämmitysmuodot passiivipientaloissa
Jokiranta, Outi (2011)
2011
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023092626365
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023092626365
Tiivistelmä
Työssä tarkasteltiin laskennallisesti passiivitaloja ja eri lämmitysmuotoja. Tavoitteena oli käsitellä passiivitaloja ja eri lämmitysmuotojen vaikutusta laskemiseen teoreettisesti. Kyseessä on kansainvälinen IEEB-hanke (Increasing Energy Efficiency in Buildings), jonka tarkoituksena on kehittää teknisesti energiaa säästäviä asuntoja. Tarkasteltaviksi lämmitysmuodoiksi valittiin maalämpöpumppu, ilmalämpöpumppu, aurinkoenergia ja pellettikattila.
Laskentamenetelmänä käytettiin Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa D5. Kaavoja ja taulukoita tarkasteltiin kahdesta eri näkökulmasta: mitkä vaikuttavat passiivitaloon ja mihin ja miten lämmitysjärjestelmä vaikuttaa. Kun käytetään kahta lämmitysjärjestelmää, esimerkiksi lämpöpumppua ja sähkölämmitystä, laskettiin lämmitysenergiankulutus, joka voidaan kattaa lämpöpumpulla. Ostoenergiassa otettiin huomioon lämmitysjärjestelmän vuosihyötysuhde.
Työssä laskettiin laskuesimerkkeinä kaikkien tarkasteltujen lämmitysjärjestelmien ostettavan lämmitysenergian kulutus. Maalämpöpumpun ollessa lämmitysjärjestelmänä oli ostettavan lämmitysenergian kulutus pienin ja pellettikattilalla suurin. Ilmalämpöpumppu ja aurinkoenergia oli yhdistettynä sähkölämmitykseen. Pellettikattila laskettiin yksin omana lämmitysjärjestelmänä ja myös yhdistettynä sähkölämmityksen kanssa. Pellettikattilalla sähkölämmitykseen yhdistettynä oli pienempi ostettavan lämmitysenergian kulutus kuin yksistään pellettikattilalla. Ilmalämpöpumpulla pystyttiin kattamaan tilojen lämmitysenergiankulutuksesta noin 85 %, ja aurinkoenergialla prosenttimäärä oli noin 30 % lämpimän käyttöveden energiankulutuksesta.
Laskentamenetelmänä käytettiin Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa D5. Kaavoja ja taulukoita tarkasteltiin kahdesta eri näkökulmasta: mitkä vaikuttavat passiivitaloon ja mihin ja miten lämmitysjärjestelmä vaikuttaa. Kun käytetään kahta lämmitysjärjestelmää, esimerkiksi lämpöpumppua ja sähkölämmitystä, laskettiin lämmitysenergiankulutus, joka voidaan kattaa lämpöpumpulla. Ostoenergiassa otettiin huomioon lämmitysjärjestelmän vuosihyötysuhde.
Työssä laskettiin laskuesimerkkeinä kaikkien tarkasteltujen lämmitysjärjestelmien ostettavan lämmitysenergian kulutus. Maalämpöpumpun ollessa lämmitysjärjestelmänä oli ostettavan lämmitysenergian kulutus pienin ja pellettikattilalla suurin. Ilmalämpöpumppu ja aurinkoenergia oli yhdistettynä sähkölämmitykseen. Pellettikattila laskettiin yksin omana lämmitysjärjestelmänä ja myös yhdistettynä sähkölämmityksen kanssa. Pellettikattilalla sähkölämmitykseen yhdistettynä oli pienempi ostettavan lämmitysenergian kulutus kuin yksistään pellettikattilalla. Ilmalämpöpumpulla pystyttiin kattamaan tilojen lämmitysenergiankulutuksesta noin 85 %, ja aurinkoenergialla prosenttimäärä oli noin 30 % lämpimän käyttöveden energiankulutuksesta.