Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa vertaistukiryhmä: vanhempien kokemuksia toiminnasta
Kyllönen, Hilkka-Mari (2011)
2011
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023092926560
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023092926560
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla vanhempien kokemuksia ja kehittämisehdotuksia Kempeleessä toimivasta erityisen tuen tarpeessa olevien lasten, nuorten sekä heidän vanhempiensa vertaistukiryhmästä (Retu-ryhmä). Ryhmä kokoontui kerran kuukaudessa kahden tunnin ajan, jolloin vanhemmat osallistuivat eri alojen asiantuntijoiden luentoihin ja heillä oli myös mahdollisuus keskusteluihin toisten vanhempien kanssa. Luentojen aikana Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijat järjestivät lapsille ohjattua toimintaa. Tutkimustehtävät ovat seuraavanlaiset: minkälaisia kokemuksia vanhemmilla on vertaistukiryhmästä ja miten vertaistukiryhmää tulisi kehittää vanhempien mielestä.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli vertaistukiryhmään osallistuneet vanhemmat. Tutkimuksen viitekehyksenä on ekokulttuurinen teoria ja psykoedukatiivinen työote. Aineiston keruu toteutettiin teemahaastattelulla, ja haastatteluun osallistui kolme vanhempaa. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla.
Keskeisiä tuloksia tässä tutkimuksessa ovat se, että vanhemmat eivät kokeneet saavansa ryhmästä vertaistukea sen syvällisessä merkityksessä vaikka vanhemmat kokevat saavansa ymmärrystä samassa tilanteessa olevilta vanhemmilta. Oleellinen seikka vertaistuen kokemuksen muodostumiseen oli ryhmässä käytetty aika. Vanhemmat eivät kokeneet ryhmässä käytetyn ajan lisäävän kokemusta vertaistuesta tai yhteisöllisyydestä. Vanhempien kokemuksen mukaan he tulivat ryhmään saadakseen lisää ajankohtaista tietoa asiantuntijoilta. Keskeisinä kehittämisajatuksina vanhemmat toivat esille ryhmässä käytetyn ajan: he toivoivat aikaa enemmän ja kokoontumisia useammin. Asiantuntijoiden luentoihin he toivovat saavansa itseä ja perhettään koskevaa tietoa, aihealueiden laajentumista sekä konkreettisia toimintatapoja arkeen. Vanhempien kokemuksien mukaan heidän tarpeensa oli otettu huomioon hyvin toiminnan suunnittelussa. The aim of this study was to describe the experiences that parents had of a peer support group for children with special needs.
This study used a qualitative research approach by interviewing three parents. The material was analyzed using the method of theory guided content analysis.
The results of this study showed that parents have different experiences about the peer support group. This group was necessary to parents and their children although the parents did not get any peer support. The parents were satisfied with the lectures by authorities. Parents wished to have more time for the meetings of the group so they could talk to other parents. The Parents also wanted more information from the authorities about their child’s disability. They hoped that they could get concrete advice what they could do with their child.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli vertaistukiryhmään osallistuneet vanhemmat. Tutkimuksen viitekehyksenä on ekokulttuurinen teoria ja psykoedukatiivinen työote. Aineiston keruu toteutettiin teemahaastattelulla, ja haastatteluun osallistui kolme vanhempaa. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla.
Keskeisiä tuloksia tässä tutkimuksessa ovat se, että vanhemmat eivät kokeneet saavansa ryhmästä vertaistukea sen syvällisessä merkityksessä vaikka vanhemmat kokevat saavansa ymmärrystä samassa tilanteessa olevilta vanhemmilta. Oleellinen seikka vertaistuen kokemuksen muodostumiseen oli ryhmässä käytetty aika. Vanhemmat eivät kokeneet ryhmässä käytetyn ajan lisäävän kokemusta vertaistuesta tai yhteisöllisyydestä. Vanhempien kokemuksen mukaan he tulivat ryhmään saadakseen lisää ajankohtaista tietoa asiantuntijoilta. Keskeisinä kehittämisajatuksina vanhemmat toivat esille ryhmässä käytetyn ajan: he toivoivat aikaa enemmän ja kokoontumisia useammin. Asiantuntijoiden luentoihin he toivovat saavansa itseä ja perhettään koskevaa tietoa, aihealueiden laajentumista sekä konkreettisia toimintatapoja arkeen. Vanhempien kokemuksien mukaan heidän tarpeensa oli otettu huomioon hyvin toiminnan suunnittelussa.
This study used a qualitative research approach by interviewing three parents. The material was analyzed using the method of theory guided content analysis.
The results of this study showed that parents have different experiences about the peer support group. This group was necessary to parents and their children although the parents did not get any peer support. The parents were satisfied with the lectures by authorities. Parents wished to have more time for the meetings of the group so they could talk to other parents. The Parents also wanted more information from the authorities about their child’s disability. They hoped that they could get concrete advice what they could do with their child.