Henkilöstöraportointi työhyvinvoinnin kehittämisessä
Korhonen, Tiina (2011)
2011
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023100426811
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023100426811
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Oulun Palvelusäätiön henkilöstöraportointia luomalla siihen malli. Raportoinnin kehittäminen on tänä päivänä välttämätöntä, jotta saadaan tietoa henkilöstöstä ja organisaation tilasta toiminnan suunnitteluun sekä ohjaamiseen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Henkilöstöraporttiin liitettiin myös työyhteisökysely, jolla saatiin työhyvinvoinnin nykytila selville. Henkilöstöraportti toimii niin työhyvinvoinnin kehittämisen kuin esimiestyönkin apuvälineenä. Sen perusteella saadaan tietoa työyhteisön tilasta ja kehityksestä. Siinä esitetään henkilöstön määrällisiä ja laadullisia ominaisuuksia.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistehtävänä. Työssä on hyödynnetty teoriatietoa henkilöstöraportoinnista ja työhyvinvoinnista. Niistä muodostui työn tietoperusta. Aineistoa työhön kerättiin työyhteisökyselyllä, joka tehtiin valmiita malleja muokkaamalla. Palvelusäätiön johdolle tehtiin myös kysely, jolla selvitettiin heidän näkemyksiään työhyvinvoinnista ja johtamisesta. Tietoa kerättiin laadullisella ja tilastollisilla tutkimuksilla, tutkimusmenetelminä käytettiin konstruktiivista tutkimusta sekä toimintatutkimusta.
Työn tuloksena oli henkilöstöraporttimalli, Palvelusäätiön ensimmäinen henkilöstöraportti ja työyhteisökysely. Saatujen tulosten perusteella Palvelusäätiön henkilöstö voi työssään hyvin ja työyhteisön tila on hyvä. Henkilöstö on myös hyvin sitoutunutta työhönsä. Tämän tilanteen ylläpitäminen vaatii edelleen panostamista niin työhyvinvointiin kuin johtamiseenkin.
Kehittämisen kohteita löytyi tiedottamisesta, palautteen saamisesta ja antamisesta sekä palkkauksesta. Kehittämiskohteista laadittiin henkilöstön kanssa toimenpidesuunnitelma, jossa käytiin läpi tarvittavat korvaavat toimenpiteet asioiden parantamiseksi, aikataulutettiin ja vastuutettiin toimenpiteet. Toimenpidesuunnitelman perusteella tehtiin työhyvinvointisuunnitelma, jossa käydään läpi yhteisiä periaatteita ja tapoja ylläpitää työhyvinvointia Palvelusäätiössä.
Työyhteisökysely koettiin hyväksi välineeksi antaa palautetta ja vaikuttaa työyhteisön toimintaan. Samoin osallistavien menetelmien käyttö yleensäkin koettiin hyväksi ja sen toivottiin jatkuvan myös tulevaisuudessa.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistehtävänä. Työssä on hyödynnetty teoriatietoa henkilöstöraportoinnista ja työhyvinvoinnista. Niistä muodostui työn tietoperusta. Aineistoa työhön kerättiin työyhteisökyselyllä, joka tehtiin valmiita malleja muokkaamalla. Palvelusäätiön johdolle tehtiin myös kysely, jolla selvitettiin heidän näkemyksiään työhyvinvoinnista ja johtamisesta. Tietoa kerättiin laadullisella ja tilastollisilla tutkimuksilla, tutkimusmenetelminä käytettiin konstruktiivista tutkimusta sekä toimintatutkimusta.
Työn tuloksena oli henkilöstöraporttimalli, Palvelusäätiön ensimmäinen henkilöstöraportti ja työyhteisökysely. Saatujen tulosten perusteella Palvelusäätiön henkilöstö voi työssään hyvin ja työyhteisön tila on hyvä. Henkilöstö on myös hyvin sitoutunutta työhönsä. Tämän tilanteen ylläpitäminen vaatii edelleen panostamista niin työhyvinvointiin kuin johtamiseenkin.
Kehittämisen kohteita löytyi tiedottamisesta, palautteen saamisesta ja antamisesta sekä palkkauksesta. Kehittämiskohteista laadittiin henkilöstön kanssa toimenpidesuunnitelma, jossa käytiin läpi tarvittavat korvaavat toimenpiteet asioiden parantamiseksi, aikataulutettiin ja vastuutettiin toimenpiteet. Toimenpidesuunnitelman perusteella tehtiin työhyvinvointisuunnitelma, jossa käydään läpi yhteisiä periaatteita ja tapoja ylläpitää työhyvinvointia Palvelusäätiössä.
Työyhteisökysely koettiin hyväksi välineeksi antaa palautetta ja vaikuttaa työyhteisön toimintaan. Samoin osallistavien menetelmien käyttö yleensäkin koettiin hyväksi ja sen toivottiin jatkuvan myös tulevaisuudessa.