Termotuotteen lämpötekninen tutkimus
Rousu, Heikki (2011)
2011
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023100526886
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023100526886
Tiivistelmä
Valesokkelirakenteet ovat lähtökohtaisesti kosteusteknisesti riskialttiita rakenteita, joita on haastavaa korjata. Takotek Oy on kehittänyt tähän ongelmaan uuden korjaustuotesarjan nimeltä Termotuote, joka koostuu Termokengästä ja Termopalkista. Tämän insinöörityön tavoitteena on selvittää, miten hyvin Termotuote suoriutuu harkkokorjausmenetelmää vastaan lämpötekniseltä kannalta tarkasteltuna.
Työssä mallinnettiin lämpösimulointiin kykenevällä mallinnusohjelmalla kaksi erilaista seinärakennetapausta Termotuotteilla korjattuna ja vastaavat tilanteet kevytsoraharkoilla korjattuna. Kummassakin seinärakennetapauksessa käytettiin mahdollisuuksien mukaan yhtä paksuja ja lämmöneristävyydeltään samantasoisia materiaaleja, jotta mallien tulokset keskittyisivät vain kevytsoraharkon ja Termotuotteen välisiin eroihin. Mallien lämpökäyttäytymistä selvitettiin SolidWorks-ohjelman lämpösimulaatioilla.
Lämpösimulaatioiden tuloksista saatiin selville, ettei tarkastelussa Termotuotteilla ja kevytsoraharkoilla toteutettavan valesokkelin korjauksen U-arvoissa saavuteta kovinkaan suuria eroja. Toisessa tapauksessa kevytsoraharkkokorjauksen U-arvo oli noin 3 % parempi kuin Termotuotekorjauksen, ja toisessa tapauksessa Termotuotekorjauksen U-arvo oli noin 7 % harkkokorjausta parempi. Termokengän kohdalla sisäseinän lämpötilat olivat selvästi alempia kuin harkoilla korjatun tapauksen sisäseinän alimmat lämpötilat. Tämä johtui Termokengässä käytetyn teräsmateriaalin hyvästä lämmönjohtavuudesta. Termotuote is a new method for repairing the lower parts of timber-framed walls which are structurally damaged by excess moisture. Termotuote, developed by Takotek Ltd, consists of two parts which are named as Termokenkä and Termopalkki. The purpose of this thesis was to compare the thermal properties of Termotuote against an alternative repairing method which uses lightweight expanded clay aggregate blocks to lift the wooden bottom rail up from the footing.
The research was executed by modeling two different wall structures repaired with Termotuote and corresponding situations repaired with lightweight blocks. The situations were modeled with two modeling software capable of thermal simulation analysis and three dimensional modeling. In both repair methods materials of equal thickness and thermal conductivity values were used with the exception of mandatory differences caused by the repair methods. This was done to ensure that the simulation results would focus on differences between the repair methods and not on different materials.
The conclusion from the simulation studies was that there are no significant differences in the thermal transmittance values of the walls between the two repair methods. In one case the U-value of the block repair method was better by 3 % and in the other case the U-value of the wall repaired with Termotuote was 7 % better than that of the wall repaired with blocks. In the walls repaired with Termotuote the temperature minimums of the inside wall faces were lower than on walls repaired with block.
Työssä mallinnettiin lämpösimulointiin kykenevällä mallinnusohjelmalla kaksi erilaista seinärakennetapausta Termotuotteilla korjattuna ja vastaavat tilanteet kevytsoraharkoilla korjattuna. Kummassakin seinärakennetapauksessa käytettiin mahdollisuuksien mukaan yhtä paksuja ja lämmöneristävyydeltään samantasoisia materiaaleja, jotta mallien tulokset keskittyisivät vain kevytsoraharkon ja Termotuotteen välisiin eroihin. Mallien lämpökäyttäytymistä selvitettiin SolidWorks-ohjelman lämpösimulaatioilla.
Lämpösimulaatioiden tuloksista saatiin selville, ettei tarkastelussa Termotuotteilla ja kevytsoraharkoilla toteutettavan valesokkelin korjauksen U-arvoissa saavuteta kovinkaan suuria eroja. Toisessa tapauksessa kevytsoraharkkokorjauksen U-arvo oli noin 3 % parempi kuin Termotuotekorjauksen, ja toisessa tapauksessa Termotuotekorjauksen U-arvo oli noin 7 % harkkokorjausta parempi. Termokengän kohdalla sisäseinän lämpötilat olivat selvästi alempia kuin harkoilla korjatun tapauksen sisäseinän alimmat lämpötilat. Tämä johtui Termokengässä käytetyn teräsmateriaalin hyvästä lämmönjohtavuudesta.
The research was executed by modeling two different wall structures repaired with Termotuote and corresponding situations repaired with lightweight blocks. The situations were modeled with two modeling software capable of thermal simulation analysis and three dimensional modeling. In both repair methods materials of equal thickness and thermal conductivity values were used with the exception of mandatory differences caused by the repair methods. This was done to ensure that the simulation results would focus on differences between the repair methods and not on different materials.
The conclusion from the simulation studies was that there are no significant differences in the thermal transmittance values of the walls between the two repair methods. In one case the U-value of the block repair method was better by 3 % and in the other case the U-value of the wall repaired with Termotuote was 7 % better than that of the wall repaired with blocks. In the walls repaired with Termotuote the temperature minimums of the inside wall faces were lower than on walls repaired with block.