Suzuki Hayabusan ajotilatutkimus ja soveltuvuus seisovan sekä juoksevan mailin nopeusennätyksiin
Kajula, Matias (2012)
2012
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023100526896
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023100526896
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantaja Team Force Major on moottoripyörätiimi, joka on harrastanut nopeusajoja Suzuki Hayabusa -moottoripyörällään jo usean vuoden ajan. Tavoitteena tutkimuksessa oli selvittää vaadittava suorituskyky seisovan ja juoksevan mailin tavoitenopeuksien täyttämiseksi perehtymällä kyseisen moottoripyörän ajodynamiikkaan. Seisovan mailin nopeus mitataan mailin (1 609,34 m) kohdalla lähdöstä. Juoksevalla maililla ajetaan useita maileja pitkästi, ja tulos on paras mailin matkan keskinopeus.
Ajodynamiikan eri osa-alueita tutkittiin sekä teoriassa että käytännön mittauksin, kuten rullaushidastuvuuden avulla määritetty ilmanvastus- ja vierintävastuskerroin. Laskentamallit koostettiin lopuksi Microsoft Excelillä laskentaohjelmaksi, jolla voidaan määrittää nopeus tunnetuissa olosuhteissa niin seisovalle kuin juoksevallekin mailille.
Nopeustavoitteeksi seisovalle mailille tiimi asetti 380 km/h, joka oli määrä tämän tutkimuksen perusteella saavuttaa 370 hevosvoiman teholla. Ensimmäisellä yrityksellä kesäkuussa 2011 tulos jäi teknisten ongelmien vuoksi hieman tavoitteesta ollen 374 km/h. Elokuussa 2011 ajettiin uudestaan, jolloin tavoite täyttyikin nopeuden ollessa 390 km/h. Laskentamallin vastaavuus nopeusmittauksiin verrattuna on pitänyt jokaisella ajolla paikkansa 1 %:n tarkkuudella, minkä perusteella voidaan todeta suoritetut mittaukset ja laskennat riittävän tarkoiksi. Vielä edessä olevaa Bonnevillen suola-aavikolla Utahin osavaltiossa Yhdysvalloissa ajettavaa juoksevaa mailia varten laskentaohjelman avulla voidaan ratkaista ongelmakohtia jo Suomessa ennen varsinaista kilpailumatkaa. Juoksevan mailin tavoitteeksi tiimi on asettanut 400 km/h.
Ajodynamiikan eri osa-alueita tutkittiin sekä teoriassa että käytännön mittauksin, kuten rullaushidastuvuuden avulla määritetty ilmanvastus- ja vierintävastuskerroin. Laskentamallit koostettiin lopuksi Microsoft Excelillä laskentaohjelmaksi, jolla voidaan määrittää nopeus tunnetuissa olosuhteissa niin seisovalle kuin juoksevallekin mailille.
Nopeustavoitteeksi seisovalle mailille tiimi asetti 380 km/h, joka oli määrä tämän tutkimuksen perusteella saavuttaa 370 hevosvoiman teholla. Ensimmäisellä yrityksellä kesäkuussa 2011 tulos jäi teknisten ongelmien vuoksi hieman tavoitteesta ollen 374 km/h. Elokuussa 2011 ajettiin uudestaan, jolloin tavoite täyttyikin nopeuden ollessa 390 km/h. Laskentamallin vastaavuus nopeusmittauksiin verrattuna on pitänyt jokaisella ajolla paikkansa 1 %:n tarkkuudella, minkä perusteella voidaan todeta suoritetut mittaukset ja laskennat riittävän tarkoiksi. Vielä edessä olevaa Bonnevillen suola-aavikolla Utahin osavaltiossa Yhdysvalloissa ajettavaa juoksevaa mailia varten laskentaohjelman avulla voidaan ratkaista ongelmakohtia jo Suomessa ennen varsinaista kilpailumatkaa. Juoksevan mailin tavoitteeksi tiimi on asettanut 400 km/h.