Raakaveden puhdistusprosessin tehostaminen hybridi-flotaatiolla ja ultrasuodatuksella
Soronen, Juha (2012)
Soronen, Juha
2012
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101027179
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101027179
Tiivistelmä
Vedenpuhdistuslaitoksilla nykyisin käytössä olevat selkeytys- ja suodatustavat, kuten vaakaselkeytys, flotaatio ja hiekkasuodatus, vaativat paljon allastilavuutta ja laitoskapasiteettia ollakseen riittävän tehokkaita. Tulevaisuuden vesilaitossuunnittelussa pyritään entistä tehokkaampiin ja pienempiin laitoskokoihin käyttäen apuna nykytekniikan tuomia vaihtoehtoja.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, kuinka hyviä vedenpuhdistustuloksia saadaan hybridi-flotaation ja ultrasuodatuksen yhdistelmällä. Saatujen tuloksien pohjalta vertailtiin myös sitä, pystytäänkö tällä uudella menetelmällä korvaamaan nykyisiä käytössä olevia selkeytys- ja suodatusmuotoja ja näin ollen mahdollisesti tehostamaan puhdistusprosessia ja pienentämään tarvittua laitoskapasiteettia. Tutkimuksen kolme tärkeintä tutkittavaa vedenlaadun parametria olivat UV-absorbanssi, sameus ja raudan pitoisuus.
Opinnäytetyö aloitettiin perehtymällä kalvosuodatustekniikkaan sekä hybridi-flotaatioon. Informaation keruun jälkeen suoritettiin laitteiston koeajot käyttäen OAMK:n vesi- ja ympäristölaboratorion vesipilottilaitteistoa. Näytteitä ja tietoa kerättiin koeajojen aikana raakavedestä, hybridi-flotaation jälkeen sekä ultrasuodattimen jälkeen puhdasvesisäiliöstä. Näytteet tutkittiin ja analysoitiin OAMK:n laboratoriossa.
Saatujen tulosten pohjalta voitiin todeta yhdistelmän poistavan tehokkaasti kaikkia tutkittuja parametreja. Tuloksia vertailtiin aiempiin eri selkeytys- ja suodatustavoilla tehtyihin tutkimuksiin, jotka on suoritettu OAMK:n vesi- ja ympäristölaboratorion vesipilotilla. Tulosten valossa pystyttiin toteamaan yhdistelmän olevan tehokas vedenpuhdistustapa. Opinnäytetyössä todettiin, että uusi vedenpuhdistusmenetelmä pystyy syrjäyttämään nykyisiä käytössä olevia puhdistusprosessin yksiköitä. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää niin vedenpuhdistuslaitoksissa kuin suunnittelutoimistoissa, kun suunnitellaan puhdistuslaitosten puhdistusprosessin tehostamista tai uusia laitoksia.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, kuinka hyviä vedenpuhdistustuloksia saadaan hybridi-flotaation ja ultrasuodatuksen yhdistelmällä. Saatujen tuloksien pohjalta vertailtiin myös sitä, pystytäänkö tällä uudella menetelmällä korvaamaan nykyisiä käytössä olevia selkeytys- ja suodatusmuotoja ja näin ollen mahdollisesti tehostamaan puhdistusprosessia ja pienentämään tarvittua laitoskapasiteettia. Tutkimuksen kolme tärkeintä tutkittavaa vedenlaadun parametria olivat UV-absorbanssi, sameus ja raudan pitoisuus.
Opinnäytetyö aloitettiin perehtymällä kalvosuodatustekniikkaan sekä hybridi-flotaatioon. Informaation keruun jälkeen suoritettiin laitteiston koeajot käyttäen OAMK:n vesi- ja ympäristölaboratorion vesipilottilaitteistoa. Näytteitä ja tietoa kerättiin koeajojen aikana raakavedestä, hybridi-flotaation jälkeen sekä ultrasuodattimen jälkeen puhdasvesisäiliöstä. Näytteet tutkittiin ja analysoitiin OAMK:n laboratoriossa.
Saatujen tulosten pohjalta voitiin todeta yhdistelmän poistavan tehokkaasti kaikkia tutkittuja parametreja. Tuloksia vertailtiin aiempiin eri selkeytys- ja suodatustavoilla tehtyihin tutkimuksiin, jotka on suoritettu OAMK:n vesi- ja ympäristölaboratorion vesipilotilla. Tulosten valossa pystyttiin toteamaan yhdistelmän olevan tehokas vedenpuhdistustapa. Opinnäytetyössä todettiin, että uusi vedenpuhdistusmenetelmä pystyy syrjäyttämään nykyisiä käytössä olevia puhdistusprosessin yksiköitä. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää niin vedenpuhdistuslaitoksissa kuin suunnittelutoimistoissa, kun suunnitellaan puhdistuslaitosten puhdistusprosessin tehostamista tai uusia laitoksia.