Passiivi- ja matalaenergiatalojen energiankulutuksen laskenta
Ohenoja, Juha-Pekka (2012)
2012
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101027161
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101027161
Tiivistelmä
Opinnäytetyö liittyy pohjoismaiseen IEEB-projektiin. IEEB-projektin (Increasing Energy Efficiency in Buildings) tarkoituksena on kehittää teknisesti energiaa säästäviä asuntoja. Päätoimijana projektissa toimii Oulun seudun ammattikorkeakoulu.
Työssä verrattiin Oulun Ritaharjuun rakennettaviin erilaisilla ratkaisuilla toteutettujen passiivi- ja matalaenergiatalojen kokonaisenergiankulutusta sekä pohdittiin energiatehokkuuden parantamisvaihtoehtoja. Työssä pohdittiin myös täyttävätkö kyseiset rakennuksen passiivi- ja matalaenergiatalojen määritelmät.
Työssä laskettiin kahden kohteen energiankulutus Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5:n ja D3:n ohjeiden mukaisesti. Rakennus A on kaukolämmitetty pientalo ja rakennus B on hybridilämmitysjärjestelmällä toteutettu pientalo.
Työ aloitettiin tekemällä laskentamallipohja Excel-taulukkolaskentaohjelmalla rakennuksen energialuvun laskemista varten. Laskentamallipohjan valmistuttua se muunneltiin molemmille rakennuksille omanlaiseksi. Tämän jälkeen syötettiin tarvittavat lähtöarvot, jotka saatiin rakennusten pohjakuvista sekä rakentamismääräyskokoelman osan D3:sta ja D5:sta. Kun lähtöarvot syötettiin, laskentaohjelma laski E-luvun.
Tulosten esittämisessä tarvittavat taulukot ja kuvat kopioitiin laskentamallipohjasta. Energiatehokkuuden tarkastelua varten pohjaa muunneltiin erilaisille käyttötarkoituksille ja siitä saadut tulokset kirjattiin muistiin.
Rakennus A:n E-luvuksi laskettiin 120 kWh/m2 ja rakennus B:n E-luvuksi laskettiin 135 kWh/m2. Rakennukset täyttävät uudet energialukuvaatimukset, mutta eivät yllä täysin kansainvälisen passiivitalon määritelmiin.
Työssä verrattiin Oulun Ritaharjuun rakennettaviin erilaisilla ratkaisuilla toteutettujen passiivi- ja matalaenergiatalojen kokonaisenergiankulutusta sekä pohdittiin energiatehokkuuden parantamisvaihtoehtoja. Työssä pohdittiin myös täyttävätkö kyseiset rakennuksen passiivi- ja matalaenergiatalojen määritelmät.
Työssä laskettiin kahden kohteen energiankulutus Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5:n ja D3:n ohjeiden mukaisesti. Rakennus A on kaukolämmitetty pientalo ja rakennus B on hybridilämmitysjärjestelmällä toteutettu pientalo.
Työ aloitettiin tekemällä laskentamallipohja Excel-taulukkolaskentaohjelmalla rakennuksen energialuvun laskemista varten. Laskentamallipohjan valmistuttua se muunneltiin molemmille rakennuksille omanlaiseksi. Tämän jälkeen syötettiin tarvittavat lähtöarvot, jotka saatiin rakennusten pohjakuvista sekä rakentamismääräyskokoelman osan D3:sta ja D5:sta. Kun lähtöarvot syötettiin, laskentaohjelma laski E-luvun.
Tulosten esittämisessä tarvittavat taulukot ja kuvat kopioitiin laskentamallipohjasta. Energiatehokkuuden tarkastelua varten pohjaa muunneltiin erilaisille käyttötarkoituksille ja siitä saadut tulokset kirjattiin muistiin.
Rakennus A:n E-luvuksi laskettiin 120 kWh/m2 ja rakennus B:n E-luvuksi laskettiin 135 kWh/m2. Rakennukset täyttävät uudet energialukuvaatimukset, mutta eivät yllä täysin kansainvälisen passiivitalon määritelmiin.