Linux- ja Android-laitteiden soveltuvuus kotiautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäksi
Alavesa, Jukka (2012)
2012
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101227319
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101227319
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli tutkia kosketusnäytöllisten laitteiden soveltuvuutta Ouman Plus -kotiautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäksi. Työ tehtiin Ouman Oy:lle. Työssä kartoitettiin markkinoilla olevia valmiita laitteita ja valittiin niistä kaksi parhaiten käyttötarkoitukseen soveltuvaa. Työn tavoitteena oli tutkia näiden kahden laitteen soveltuvuutta kotiautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäksi.
Työn alussa määriteltiin vaatimukset, jotka laitteen tulisi täyttää. Vaatimusten avulla etsittiin sopivia laitteita laitevalmistajilta. Tarkempiin tutkimuksiin valittiin kaksi laitetta, Espotel Jhumar ja muokattu Android-tablet. Muokattua Android-tablettia ei voitu hankkia testattavaksi, joten sen käyttöjärjestelmää ja sovelluskehitystä tutkittiin erillisellä kehitysalustalla. Laitteille toteutettiin käyttöliittymäsovellusdemo, jonka toteutuksen kautta voitiin arvioida laitteiden käyttöjärjestelmän ja sovelluskehityksen soveltuvuutta. Myös sovelluskehityksen haastavuutta ja nopeutta arvioitiin käyttöliittymäsovellusdemon avulla.
Molemmista laitteista löydettiin niiden hyvät ja huonot puolet. Espotel Jhumar on valmis laite, joka soveltuu tähän käyttötarkoitukseen hyvin. Jhumarin huonona puolena on sen Qt-sovelluskehitys. QWidget-käyttöliittymäkirjasto ei sovellu sellaisenaan kosketusnäytölliseen laitteeseen ja uusi Qt Quick -teknologia ei ole aivan vielä valmis tällaiseen laitteeseen. Android-laitteen sovelluskehitys on helppoa ja nopeaa. Sen valmiit käyttöliittymäkomponentit ovat tehty käytettäväksi kosketusnäytöllä. Android-käyttöjärjestelmää täytyisi kuitenkin muokata, että se soveltuisi kotiautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäksi.
Työn alussa määriteltiin vaatimukset, jotka laitteen tulisi täyttää. Vaatimusten avulla etsittiin sopivia laitteita laitevalmistajilta. Tarkempiin tutkimuksiin valittiin kaksi laitetta, Espotel Jhumar ja muokattu Android-tablet. Muokattua Android-tablettia ei voitu hankkia testattavaksi, joten sen käyttöjärjestelmää ja sovelluskehitystä tutkittiin erillisellä kehitysalustalla. Laitteille toteutettiin käyttöliittymäsovellusdemo, jonka toteutuksen kautta voitiin arvioida laitteiden käyttöjärjestelmän ja sovelluskehityksen soveltuvuutta. Myös sovelluskehityksen haastavuutta ja nopeutta arvioitiin käyttöliittymäsovellusdemon avulla.
Molemmista laitteista löydettiin niiden hyvät ja huonot puolet. Espotel Jhumar on valmis laite, joka soveltuu tähän käyttötarkoitukseen hyvin. Jhumarin huonona puolena on sen Qt-sovelluskehitys. QWidget-käyttöliittymäkirjasto ei sovellu sellaisenaan kosketusnäytölliseen laitteeseen ja uusi Qt Quick -teknologia ei ole aivan vielä valmis tällaiseen laitteeseen. Android-laitteen sovelluskehitys on helppoa ja nopeaa. Sen valmiit käyttöliittymäkomponentit ovat tehty käytettäväksi kosketusnäytöllä. Android-käyttöjärjestelmää täytyisi kuitenkin muokata, että se soveltuisi kotiautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäksi.