Perhetyö osana sijaishuoltoa
Heikkinen, Kati (2012)
2012
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101227353
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101227353
Tiivistelmä
Lastensuojelun perhetyön kehittämiselle on tarvetta, koska uusi lastensuojelulaki korostaa perheiden kanssa tehtävää työtä sijoituksen aikana. Tämä tutkimuksellinen kehittämistyö on osa Mehiläisen kuntapalvelujen perhetyön kehittämistyötä. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla nuorten, heidän vanhempiensa, sosiaalityöntekijöiden ja työryhmän kokemuksia perhetyöstä Leivokodilla. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa perhetyön arvomalli Leivokodille. Kehittämistyön tarkoituksena on saada tietoa perhetyön koke-muksista. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää perhetyön kehittämisessä.
Tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä käytettiin laadullisia menetelmiä. Aineisto kerättiin haastattelemalla nuoria sekä heidän vanhempiaan. Työryhmältä aineistoa kerättiin SWOT-analyysiä soveltaen. Sosiaalityöntekijät vastasivat avoimeen tiedonkeruulomakkeeseen. Tutkimuksellisen kehittämistyön etenemis-tä ohjasi Bikva-arviointimalli. Aineistot analysoitiin sisällön analyysiä tai sen piirteitä käyttäen.
Nuoret kuvasivat ongelmia perheenjäsenten välisissä suhteissa, rajojen puutetta ja päihteiden käyttämistä perheessä. Nuoret kokivat, että perhe oli saanut emotionaalista tukea, perheeseen oli pidetty yhteyttä, kotona selviytymistä oli tuettu ja viranomaistoimia oli tehty. Nuoret kokivat perheenjäsenten välisten suhteiden parantuneen, vastuullisuutensa lisääntyneen ja koulunkäynnin alkaneen sujua perhetyön myötä. Nuo-ret kokivat perhetyön haasteiksi perheenjäsenten välisen yhteydenpidon, teemapäivän järjestämisen ja vuorovaikutuksen. Vanhemmat kuvasivat muutoksia perheen tilanteessa, nuoren oireilua, puutteellista tiedonkulkua ja läsnäoloa ennen perhetyön aloittamista. Vanhemmat kokivat perhetyössä olleen perhetyön toimintoja, vuorovaikutusta perheen kanssa ja perheasunnon hyötyjä. Vanhemmat kokivat kotitilanteen rauhoittuneen, itse voimaantuneensa ja nuoren kuntoutuneen perhetyön avulla. Vanhemmat kokivat perhetyön haasteina kotiuttamisvaiheen työskentelyn, vuorovaikutuksen, tunteiden ja inhimillisyyden.
Sosiaalityöntekijät kuvasivat puutteita vanhemmuudessa sekä ristiriitoja perheenjäsenten välisissä suhteissa ennen perhetyötä. Sosiaalityöntekijät kokivat, että vanhemmille on annettu keskusteluaikaa, laitoksen henkilökunta on pitänyt vanhempiin yhteyttä sekä tehnyt kotikäyntejä. Sosiaalityöntekijät kokivat perhetyön antavan mahdollisuuden vanhempien syyllisyyden vähenemiseen ja perheenjäsenten välisen vuorovaikutuksen paranemiseen. Sosiaalityöntekijät kuvasivat vanhempien roolin olevan keskeinen ja tärkeä. Sosiaalityöntekijät kokivat perhetyön haasteiksi perheissä työskentelyn lisäämisen, psykiatrisen asiantuntemuksen hyödyntämisen ja kirjallisen raportoimisen sosiaalitoimeen. Työryhmän kokemana Leivokodin sisäiseksi vahvuudeksi nousi vahva ammatillinen osaaminen. Sisäisenä haasteena nähtiin perhetyön työn-tekijä- ja aikaresurssit. Ulkoisina odotuksina nousi esille lapsen ja vanhemman suhteen ylläpitäminen. Perhetyön ulkoisina haasteina koettiin olevan nuoren ja perheen sitoutumattomuus perhetyöhön.
Tutkimuksen tulokset nostavat nuoren kasvun ja kehityksen pääasemaan, mistä muodostui perhetyön arvomalli. Perhetyössä ammattitaitoinen henkilöstö tavoittelee yhteistyössä perheen kanssa nuoren parasta. Luottamuksellinen vuorovaikutus, erityisesti kuunteleminen ja vertaistuen hyödyntäminen korostuvat perhetyössä. Jatkuvuuden, sitoutumisen, inhimillisyyden ja toiminnallisuuden arvot perhetyössä mahdollistavat nuoren henkisen kasvun. The new childwelfare law emphasizes the work that is performed with families during custody. Therefore family work is in need of development. The aim of this research is to describe the experiences of the young people, their parents, the social workers and the team at Leivokoti. The goal of this research is to produce a value model of family work. The purpose of the development is to hear about experiences in family work. The goal is to produce knowledge that can be used in the development of family work.
This research uses qualitative research methods. The data was collected by interviewing young people and their parents. SWOT-analysis was employed when gathering data from the team. The social workers answered an open questionnaire. The development was directed by Bikva assesment method. The data was analysed using content analysis or its characteristics.
The young described their problems in family relationships, the lack of boundaries and substance abuse inside a family. In young people’s opinion their familiesreceived emotional support, they were contacted, coping at home was supported and authoritative measures were performed. The young people felt that their family relationships had improved, their sense of responsibility had increased and schoolgoing had eased along with family work. According to the youngsters, communication between family members, arranging of theme days and interaction were the biggest challenges in family work.
The parents described changes in family circumstances, behavioural symptoms of the young, inadequate flow of information and presence before the start of family work. Family work had involved functions, interaction with the family and advantages of family accommodation. The parents felt that the situation at home had calmed and they had strengthened, and the young had rehabilitated with the help of family work. Working during discharge stage, interaction, emotions and humanity were the biggest challenges in family work according to the parents.
The social workers described the lack of parenting and conflicts between family members before the start of family work. They felt that the parents were given conversational help, the personnel at the institution had been in contact with the parents and made home visits. The social workers saw parents’ feelings of guilt diminish and the interaction between family members improve. The parents are in the key role, according to the social workers. The challenges are how to increase family work in families, and to utilize psychiatric expertise and written reporting to the social services. The team felt that the internal strength of Leivokoti is their strong profressional know-how. The staff and time resources were the biggest challenges in Leivokoti. Maintaining a parent-child relationship came up as the main external expectation. The most significant external challenges in family work were the young people’s and parents’ lack of commitment.
The results of the research highlight the growth and the development of the young, which constructed the value model of family work. In family work a professional staff tries to achieve a confidential interaction with a family, especially through listening and peer support, all in in a young person's best interest. Continuity, commitment, humanity and functionality in family work enable young person’s mental growth.
Tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä käytettiin laadullisia menetelmiä. Aineisto kerättiin haastattelemalla nuoria sekä heidän vanhempiaan. Työryhmältä aineistoa kerättiin SWOT-analyysiä soveltaen. Sosiaalityöntekijät vastasivat avoimeen tiedonkeruulomakkeeseen. Tutkimuksellisen kehittämistyön etenemis-tä ohjasi Bikva-arviointimalli. Aineistot analysoitiin sisällön analyysiä tai sen piirteitä käyttäen.
Nuoret kuvasivat ongelmia perheenjäsenten välisissä suhteissa, rajojen puutetta ja päihteiden käyttämistä perheessä. Nuoret kokivat, että perhe oli saanut emotionaalista tukea, perheeseen oli pidetty yhteyttä, kotona selviytymistä oli tuettu ja viranomaistoimia oli tehty. Nuoret kokivat perheenjäsenten välisten suhteiden parantuneen, vastuullisuutensa lisääntyneen ja koulunkäynnin alkaneen sujua perhetyön myötä. Nuo-ret kokivat perhetyön haasteiksi perheenjäsenten välisen yhteydenpidon, teemapäivän järjestämisen ja vuorovaikutuksen. Vanhemmat kuvasivat muutoksia perheen tilanteessa, nuoren oireilua, puutteellista tiedonkulkua ja läsnäoloa ennen perhetyön aloittamista. Vanhemmat kokivat perhetyössä olleen perhetyön toimintoja, vuorovaikutusta perheen kanssa ja perheasunnon hyötyjä. Vanhemmat kokivat kotitilanteen rauhoittuneen, itse voimaantuneensa ja nuoren kuntoutuneen perhetyön avulla. Vanhemmat kokivat perhetyön haasteina kotiuttamisvaiheen työskentelyn, vuorovaikutuksen, tunteiden ja inhimillisyyden.
Sosiaalityöntekijät kuvasivat puutteita vanhemmuudessa sekä ristiriitoja perheenjäsenten välisissä suhteissa ennen perhetyötä. Sosiaalityöntekijät kokivat, että vanhemmille on annettu keskusteluaikaa, laitoksen henkilökunta on pitänyt vanhempiin yhteyttä sekä tehnyt kotikäyntejä. Sosiaalityöntekijät kokivat perhetyön antavan mahdollisuuden vanhempien syyllisyyden vähenemiseen ja perheenjäsenten välisen vuorovaikutuksen paranemiseen. Sosiaalityöntekijät kuvasivat vanhempien roolin olevan keskeinen ja tärkeä. Sosiaalityöntekijät kokivat perhetyön haasteiksi perheissä työskentelyn lisäämisen, psykiatrisen asiantuntemuksen hyödyntämisen ja kirjallisen raportoimisen sosiaalitoimeen. Työryhmän kokemana Leivokodin sisäiseksi vahvuudeksi nousi vahva ammatillinen osaaminen. Sisäisenä haasteena nähtiin perhetyön työn-tekijä- ja aikaresurssit. Ulkoisina odotuksina nousi esille lapsen ja vanhemman suhteen ylläpitäminen. Perhetyön ulkoisina haasteina koettiin olevan nuoren ja perheen sitoutumattomuus perhetyöhön.
Tutkimuksen tulokset nostavat nuoren kasvun ja kehityksen pääasemaan, mistä muodostui perhetyön arvomalli. Perhetyössä ammattitaitoinen henkilöstö tavoittelee yhteistyössä perheen kanssa nuoren parasta. Luottamuksellinen vuorovaikutus, erityisesti kuunteleminen ja vertaistuen hyödyntäminen korostuvat perhetyössä. Jatkuvuuden, sitoutumisen, inhimillisyyden ja toiminnallisuuden arvot perhetyössä mahdollistavat nuoren henkisen kasvun.
This research uses qualitative research methods. The data was collected by interviewing young people and their parents. SWOT-analysis was employed when gathering data from the team. The social workers answered an open questionnaire. The development was directed by Bikva assesment method. The data was analysed using content analysis or its characteristics.
The young described their problems in family relationships, the lack of boundaries and substance abuse inside a family. In young people’s opinion their familiesreceived emotional support, they were contacted, coping at home was supported and authoritative measures were performed. The young people felt that their family relationships had improved, their sense of responsibility had increased and schoolgoing had eased along with family work. According to the youngsters, communication between family members, arranging of theme days and interaction were the biggest challenges in family work.
The parents described changes in family circumstances, behavioural symptoms of the young, inadequate flow of information and presence before the start of family work. Family work had involved functions, interaction with the family and advantages of family accommodation. The parents felt that the situation at home had calmed and they had strengthened, and the young had rehabilitated with the help of family work. Working during discharge stage, interaction, emotions and humanity were the biggest challenges in family work according to the parents.
The social workers described the lack of parenting and conflicts between family members before the start of family work. They felt that the parents were given conversational help, the personnel at the institution had been in contact with the parents and made home visits. The social workers saw parents’ feelings of guilt diminish and the interaction between family members improve. The parents are in the key role, according to the social workers. The challenges are how to increase family work in families, and to utilize psychiatric expertise and written reporting to the social services. The team felt that the internal strength of Leivokoti is their strong profressional know-how. The staff and time resources were the biggest challenges in Leivokoti. Maintaining a parent-child relationship came up as the main external expectation. The most significant external challenges in family work were the young people’s and parents’ lack of commitment.
The results of the research highlight the growth and the development of the young, which constructed the value model of family work. In family work a professional staff tries to achieve a confidential interaction with a family, especially through listening and peer support, all in in a young person's best interest. Continuity, commitment, humanity and functionality in family work enable young person’s mental growth.