Aikuisen aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön tunnistaminen ja hoito

Abstract

Aikuisen aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) diagnoosien määrä on kasvanut reilusti viime vuosien aikana, etenkin naisilla. Osasyy tähän on oireiden parempi tunnistaminen ja häiriön laaja-alaisempi tunnettuus. ADHD:tä sairastavan oireita voidaan helpottaa psykososiaalisilla hoitomuodoilla ja lääkehoidolla, aikuisten ja lasten hoitomuodot eivät juuri eroa toisistaan. Hoidot olisi hyvä aloittaa mahdollisimman varhain, mikä tekee häiriön varhaisesta tunnistamisesta tärkeää. Kuka tahansa aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön oireet tunteva potilastyötä tekevä ammattilainen voi havaita tarpeen aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön tarkemmille tutkimuksille. ADHD-tutkimukset ovat yleensä laajat ja sisältävät haastatteluja lapsuudesta aikuisuuteen, fysiologisia tutkimuksia, psykiatrisen arvion, erotusdiagnostiikkaa sekä arvio rinnakkaisten sairauksien vaikutuksista sekä usein neuropsykologisen tutkimuksen.

Toiminnallisen opinnäytetyön projekti on toteutettu yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Aihe valikoitui oman mielenkiinnon sekä havaitun tarpeen pohjalta Opinnäytetyön tarkoi-tuksena oli tuottaa laadukas, ääneen puhuttu PowerPoint-luentotallenne aikuisen aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä, sen tunnistamisesta ja hoidosta. Luentotallenne on noin 59 minuuttia pitkä, luento sisältää lisäksi neljä ADHD-liiton videotallennetta, joiden kesto on yhteensä noin 18 minuuttia. Luentotallenteen tekijäoikeudet jäävät Oulun ammattikorkeakoululle ja opettajille myönnetään oikeus päivittää sen sisältöä.

Opinnäytteen tavoitteena oli saada aikaan hyödyllinen ja kiinnostava opintomateriaali sekä lisätä opiskelijoiden osaamista ja tietoisuutta aikuisen aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä. Projektiin valikoitui aikuisen ADHD:n tunnistaminen ja hoito, ja aiheen ulkopuolelle rajattiin lasten ADHD. Luentotallenteessa käsitellään aikuisten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön oireita, vaikutusta elämään, diagnosointia ja hoitoa. Luentomateriaalia laadittaessa aiheesta haettiin mahdollisimman kattavasti tuoretta ja luotettavaa tietoa. Kotimaisista tietokannoista käytettiin Duodecimia, lisäksi arvokasta tietoa tarjosi aivoliitto ja ADHD-liitto. Kansainvälisistä tietokannoista käytettiin Pubmed-tietokantaa. Materiaalissa hyödynnettiin kuvia luomaan visuaalista ilmettä ja videoita havainnollistamaan oleellisia seikkoja. Tallenteen koekäytöstä annettujen palautteiden perusteella luentotallennetta korjattiin kerran teknisen virheen vuoksi. Sisältöön liittyvänä kehi-tysehdotuksena toivottiin aiheen käsittelyä laajemmin, mikä ei kuitenkaan tutkimustiedon puuttuessa ollut mahdollista. Tutkimustiedon lisääntyessä, erityisesti aikuisten ADHD:stä, olisi tulevai-suudessa hyvä lisätä luentotallenteeseen tietoa ADHD:n vaikutuksesta parisuhteisiin ja seksuaalisuuteen.