Kempeleen kunnan uusi hallintomalli ja luottamushenkilön esteellisyys valiokunnassa

Abstract

Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Kempeleen kunta. Kempeleen kunta otti vuonna 2009 käyttöönsä uuden hallintomallin, niin sanotun valiokuntamallin. Kyseisestä mallista ei ole aikaisemmin tehty opinnäytetyötä, johtuen varmasti pääasiassa sen lyhyestä historiasta. Opinnäyte-työn tavoitteena on vastata seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Mikä on Kempeleen uusi hallintomalli ja miten se eroaa perinteisestä lautakuntiin nojaavasta lautakuntamallista. Pyrin myös kertomaan taustoja sille, miksi valiokuntamalli on otettu Kempeleessä käyttöön. Lisäksi opinnäytetyössä keskitytään valiokuntien jäsenen mahdollisiin esteellisyyksiin. Onko esteellisyys ollut valiokuntatyöskentelyssä ongelma ja millaisissa tilanteissa ongelmia voisi syntyä? Tutkimuskysymyksiin haetaan vastauksia teemahaastatteluilla, jotka tehtiin kaikkien valiokuntien puheenjohtajille, kunnan hallituksen puheenjohtajille sekä kunnanjohtajalle ja hallintojohtajalle. Työn lakiperustaksi muodostui pitkälti kuntalaki, hallintolaki sekä Suomen perustuslaki.

Suomen perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin. Jokainen alue ja jokainen ihminen kuuluu johonkin kuntaan. Perustuslaki turvaa kunnille itsehallinnon sekä antaa verotusoikeuden. Kuntalain mukaan kuntien on pyrittävä edistämään kuntalaisten hyvinvointia. Kunnat voivat määritellä omilla johtosäännöillään hallintonsa järjestämisestä. Pakollisia toimielimiä ovat kuitenkin kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä valtuusto sekä hallitus, tarkastuslautakunta ja kunnanjohtaja. Valtuusto, hallitus, sekä tarkastuslautakunta koostuvat luottamushenkilöistä. Valtuusto valitaan vaaleilla neljän vuoden toimikaudeksi. Kunnallishallinnossa on mahdollisuus käyttää myös niin sanottua valiokuntamallia, jossa vain valtuutetut voivat olla hallituksen jäseniä ja varajäseniä sekä valiokunnan jäseniä. Kempeleen hallintomallissa valtuusto jakaantuu sisäistä työskentelyä varten valiokuntiin. Valiokunnat valmistelevat ja ohjaavat hallituksen kautta valtuustoon meneviä päätösesityksiä, eivätkä tee varsinaisia päätöksiä. Kempele sai valiokuntamallia valmisteltaessa kuntaliitolta lausunnon, jonka mukaan valiokunnissa ei ole välttämätöntä soveltaa normaaleja esteellisyyssäädöksiä, tai sukupuolikiintiöitä. Esteellinen henkilö ei kuitenkaan hallintolain mukaan saa olla mukana päätöksenteossa. Lain mukaisia esteellisyyssäädöksiä sovelletaan kuitenkin valtuustossa ja hallituksessa.

Valiokuntamallin käyttöönoton taustalla on ollut halu kehittää kunnallishallintoa sekä parantaa toimintaedellytyksiä. Valtuutettujen osaaminen ja motivaatio on haluttu paremmin esiin, ja siksi on otettu käyttöön malli, jossa valtuutetut pääsevät valmistelemaan ja ohjaamaan päätösesitysten syntyä heti käsittelyn alkuvaiheessa. Tämä nousi haastattelujen perusteella suurimmaksi eroksi valiokunta- ja lautakuntamallin välillä. Haastattelujen perusteella ei noussut esiin varsinaisia ongelmia valiokuntien jäsenten esteellisyyttä koskien.