Lastenkodin omaohjaajien kokemuksia omaohjaajatyöstä lapsen osallisuuden edistämiseksi
Viittala, Johanna (2023)
Viittala, Johanna
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023102327822
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023102327822
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla lastenkodin omaohjaajien kokemuksia omaohjaajatyöstä lapsen osallisuuden edistämiseksi. Tavoitteena oli kerätä omaohjaajien kokemuksia omaohjaajatyöstä lapsen osallisuuden edistämiseksi, jota yhteistyökumppanini, lastenkodin työntekijät ja muut omaohjaajana työskentelevät voivat hyödyntää työnsä kehittämisessä. Tietoperustassa määritellään omaohjaajatyö, lastenkoti sekä lapsen osallisuus.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastattelumenetelmää käyttäen. Haastatteluun osallistui kolme lastenkodin omaohjaajaa. Haastattelun teemoiksi muodostuivat lapsen osallisuuden edistäminen lastenkotiin kotiutumisessa, lapsen osallisuuden edistäminen hoito- ja kasvatustyössä, osallistavan ja luotettavan ihmissuhteen luonti lapsen kanssa, lapsen osallisuuden edistäminen lapsen vastuuhenkilönä toimiessa sekä lapsen osallisuuden edistäminen dokumenttien ja asiakirjojen teossa. Haastattelun jälkeen aineisto litteroitiin ja analysoitiin teemoittelemalla.
Teemoittelussa muodostuivat seuraavat yläkategoriat: lastenkodin yhteisöön kiinnittymisen tukeminen, tiedon- ja mielipiteiden jakaminen, yhteisen ajan järjestäminen, osallistavan dokumentoinnin ja kirjaamisen toteuttaminen, osallisuuden mahdollistaminen ja tukeminen. Johtopäätösten perusteella haastattelujen tulokset olivat pitkälti yhteneväisiä aikaisemmin tehtyjen tietoteoreettisten teosten kanssa. Johtopäätöksistä nousee esille, että omaohjaajat edistävät lasten osallisuutta suoraan toimiessa lapsen kanssa, mutta he myös luovat lapselle sellaista ympäristöä, jossa lapsen on helpompi olla osallisena. Lisäksi tuloksista pystyy päättelemään, että lapsen osallisuutta lastenkodissa edistää ammattilaisten välinen yhteistyö
sekä pitkään kestänyt omaohjaajasuhde.
Jatkotutkimusaiheet voisivat käsitellä omaohjaajasuhteen keston merkitystä lapsen osallisuuden edistämisessä tai kokevatko omaohjaajat pystyvänsä riittävästi edistämään lasten osallisuutta omaohjaajatyöllä. Lisäksi aihetta voisi tutkia myös lastenkodin lasten näkökulma, miten lapset kokevat omaohjaajatyön edistävän heidän osallisuuttaan.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastattelumenetelmää käyttäen. Haastatteluun osallistui kolme lastenkodin omaohjaajaa. Haastattelun teemoiksi muodostuivat lapsen osallisuuden edistäminen lastenkotiin kotiutumisessa, lapsen osallisuuden edistäminen hoito- ja kasvatustyössä, osallistavan ja luotettavan ihmissuhteen luonti lapsen kanssa, lapsen osallisuuden edistäminen lapsen vastuuhenkilönä toimiessa sekä lapsen osallisuuden edistäminen dokumenttien ja asiakirjojen teossa. Haastattelun jälkeen aineisto litteroitiin ja analysoitiin teemoittelemalla.
Teemoittelussa muodostuivat seuraavat yläkategoriat: lastenkodin yhteisöön kiinnittymisen tukeminen, tiedon- ja mielipiteiden jakaminen, yhteisen ajan järjestäminen, osallistavan dokumentoinnin ja kirjaamisen toteuttaminen, osallisuuden mahdollistaminen ja tukeminen. Johtopäätösten perusteella haastattelujen tulokset olivat pitkälti yhteneväisiä aikaisemmin tehtyjen tietoteoreettisten teosten kanssa. Johtopäätöksistä nousee esille, että omaohjaajat edistävät lasten osallisuutta suoraan toimiessa lapsen kanssa, mutta he myös luovat lapselle sellaista ympäristöä, jossa lapsen on helpompi olla osallisena. Lisäksi tuloksista pystyy päättelemään, että lapsen osallisuutta lastenkodissa edistää ammattilaisten välinen yhteistyö
sekä pitkään kestänyt omaohjaajasuhde.
Jatkotutkimusaiheet voisivat käsitellä omaohjaajasuhteen keston merkitystä lapsen osallisuuden edistämisessä tai kokevatko omaohjaajat pystyvänsä riittävästi edistämään lasten osallisuutta omaohjaajatyöllä. Lisäksi aihetta voisi tutkia myös lastenkodin lasten näkökulma, miten lapset kokevat omaohjaajatyön edistävän heidän osallisuuttaan.