Lattiajäähdytys
Uusihaka, Juha (2013)
2013
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023103128199
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023103128199
Tiivistelmä
Suomessa lattialämmitysjärjestelmää hyödynnetään lattiajäähdytyksessä. Lattialämmitys on mitoittava tekijä, koska lämmityskausi on Suomessa pidempi kuin jäähdytyskausi. Opinnäytetyössä tutkittiin lattiajäähdytyksen toimivuutta asuin- ja toimistorakennuksissa. Työssä mitoitettiin lattialämmitys- ja lattiajäähdytysjärjestelmä esimerkkirakennukseen. Esimerkkirakennus on toimistorakennus Vaasassa. Esimerkkirakennuksesta valittiin eri typpisiä toimistohuoneita, joissa on erisuuruiset jäähdytys- ja lämmitystehon tarpeet.
Työssä käytetään CADS Planner -suunnitteluohjelmaa lämpöhäviöiden laskentaan, lattialämmityksen mitoittamiseen ja lattialämmityspiirien piirtämiseen. Lämpöhäviöiden laskennassa tarvittavat mitoitustiedot on katsottu Suomen rakentamismääräyskokoelmasta D3 ja D5. Lattialämmitys soveltuu toimistorakentamiseen hyvin, kun huonekorkeus ei nouse liian korkeaksi tai huoneessa ei ole suuria ikkunapinta-aloja. Korkeissa huoneissa lämmitystehon tarve saattaa nousta liian korkeaksi lattialämmitykselle. Huoneissa, missä ikkunapinta-alaa on paljon, ei lattialämmityksellä saada riittävän suurta lämmitystehoa katkaisemaan ikkunoista aiheutuvaa konvektiovirtausta.
Lattiajäähdytys mitoitettiin esimerkkirakennuksen toimistohuoneisiin. Laatan paksuus, putkikoko, putkien asennusväli ja lattian pintamateriaali oli sama kuin lattialämmityksen mitoituksessa. Esimerkkihuoneiden tehot laskettiin huoneilman lämpötiloille +25 °C ja +27 °C. Lattiajäähdytyksestä saatuja tehoja verrattiin huonekohtaisiin jäähdytystehon tarpeisiin. Asuinrakennuksissa lattiajäähdytys on oikeastaan ainoa hyvä ja toimiva jäähdytysmuoto. Lattiajäähdytyksellä saadaan haluttu lämpötila joka huoneeseen huonekohtaisen säädön avulla. Toimistohuoneeseen lattiajäähdytys ei riitä. Toimistoissa jäähdytystehon tarpeet nousevat liian suuriksi lattiajäähdytykselle. Lattiajäähdytys on toimiva ratkaisu jonkin toisen jäähdytysmuodon esimerkiksi tuloilmajäähdytyksen rinnalla.
Työssä käytetään CADS Planner -suunnitteluohjelmaa lämpöhäviöiden laskentaan, lattialämmityksen mitoittamiseen ja lattialämmityspiirien piirtämiseen. Lämpöhäviöiden laskennassa tarvittavat mitoitustiedot on katsottu Suomen rakentamismääräyskokoelmasta D3 ja D5. Lattialämmitys soveltuu toimistorakentamiseen hyvin, kun huonekorkeus ei nouse liian korkeaksi tai huoneessa ei ole suuria ikkunapinta-aloja. Korkeissa huoneissa lämmitystehon tarve saattaa nousta liian korkeaksi lattialämmitykselle. Huoneissa, missä ikkunapinta-alaa on paljon, ei lattialämmityksellä saada riittävän suurta lämmitystehoa katkaisemaan ikkunoista aiheutuvaa konvektiovirtausta.
Lattiajäähdytys mitoitettiin esimerkkirakennuksen toimistohuoneisiin. Laatan paksuus, putkikoko, putkien asennusväli ja lattian pintamateriaali oli sama kuin lattialämmityksen mitoituksessa. Esimerkkihuoneiden tehot laskettiin huoneilman lämpötiloille +25 °C ja +27 °C. Lattiajäähdytyksestä saatuja tehoja verrattiin huonekohtaisiin jäähdytystehon tarpeisiin. Asuinrakennuksissa lattiajäähdytys on oikeastaan ainoa hyvä ja toimiva jäähdytysmuoto. Lattiajäähdytyksellä saadaan haluttu lämpötila joka huoneeseen huonekohtaisen säädön avulla. Toimistohuoneeseen lattiajäähdytys ei riitä. Toimistoissa jäähdytystehon tarpeet nousevat liian suuriksi lattiajäähdytykselle. Lattiajäähdytys on toimiva ratkaisu jonkin toisen jäähdytysmuodon esimerkiksi tuloilmajäähdytyksen rinnalla.