Rainan viisteytyslinjan esisuunnittelu
Ekholm, Mika (2013)
Ekholm, Mika
2013
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110128359
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110128359
Tiivistelmä
Tässä insinöörityössä laadittiin lopullinen rainan viisteytyslinjan esisuunnitelma Ruukki Metals Oy:n alaisuudessa toimivalle Raahen teräspalvelukeskukselle. Työlle oli selkeä tarve, sillä palvelukeskuksen nykyinen viistelinja ei ole käyttötarpeen mukainen eikä turvallinen. Kehittämällä linjastoa parannetaan merkittävästi sekä turvallisuutta että kannattavuutta. Tavoitteena oli valmistaa kattavampi linjaston esisuunnitelma jo aiemmin tehdyn esisuunnitelman tueksi.
Työssä perehdytään viisteytyslinjaston toimintaan, kuljettimeen, tehonsiirtoon sekä niputuslaitteiston kehittämiseen. Merkittäväksi osaksi työssä nousivat niputuslaitteiston kehittäminen sekä siihen kohdistuvien ongelmakohtien ratkaiseminen. Myös mahdollisten tulevaisuuden muutosten ja lisälaitteiden huomioiminen, toisin sanoen linjaston muunneltavuus, nousi tärkeään rooliin. Suunnittelua tehtiin kirjallisuutta, asiantuntija-apua ja omaa kokemusta apuna käyttäen. Lisäksi suunnittelua viitoittivat piirustusten valmistus ja niiden tulkinta.
Työn teoriavaiheessa perehdyttiin linjaston rakenteeseen, voimansiirtoon sekä linjastolla ja niputuslaitteistossa käytettäviin komponentteihin ja ratkaisuihin. Osa ratkaisumalleista oli päätetty jo edellisen esisuunnitelman pohjalta, joten teoriaa tutkittiin osin vain valituista menetelmistä. Myös tarkemmat turvallisuussuunnitelmat on rajattu työn ulkopuolelle, sillä niihin on keskitytty linjaston aikaisemmassa esisuunnitelmassa.
Työssä päädyttiin linjaston osalta käyttämään rullalinjastoa, joka rakennetaan osista. Linjaston käytöksi valittiin sähkömoottori, joka varustetaan invertterisäädöllä. Voimansiirroksi valittiin hammashihnakäyttö, jolla saavutetaan tasaisempi, nykimätön veto ja mahdollisimman pieni huollontarve. Eri niputuskeinojen tutkimisen ja analysoinnin perusteella päädyttiin ratkaisumalliin, jossa valmiiden rainojen niputus toteutetaan portaalinostimella. The aim of this bachelor´s thesis was to establish a final preliminary plan for the bevelling line of the service centre at Ruukki Metals Oy. There was a need for this assignment since the present production line did not meet to the requirements of the company. Developing the line would improve both security and profitability.
The functioning of the beveling line, a conveyor and power transmission were being familiarized in this work. Developing the stacking equipment of the bevelling line and solving the black spots related to the stacking equipment proved to be a significant part of the work. Furthermore, modifiability of the bevelling line was shown to be accommodated.
In the theoretical phase the structure of the bevelling line, power transmission and the components and solutions of the stacking equipment were investigated. Since part of the solutions were desided in the previous preliminary plan, the theory was studied partly from selected point of views.
As an outcome of the study a driven roller conveyor built from components was seen as the best alternative. An electric motor with an inverter adjustment was selected to be the drive of the line. A timing belt was chosen for power transmission and the piling was carried out with a portal crane.
This thesis provides significant information for designing the actual production plan. With this information it will be easier to notice the black spots and requirements of the production line when devising the final plan. Developing height control equipment for the bevelling machine and plate revolving hardware are proposed to be more closely examined in the future.
Työssä perehdytään viisteytyslinjaston toimintaan, kuljettimeen, tehonsiirtoon sekä niputuslaitteiston kehittämiseen. Merkittäväksi osaksi työssä nousivat niputuslaitteiston kehittäminen sekä siihen kohdistuvien ongelmakohtien ratkaiseminen. Myös mahdollisten tulevaisuuden muutosten ja lisälaitteiden huomioiminen, toisin sanoen linjaston muunneltavuus, nousi tärkeään rooliin. Suunnittelua tehtiin kirjallisuutta, asiantuntija-apua ja omaa kokemusta apuna käyttäen. Lisäksi suunnittelua viitoittivat piirustusten valmistus ja niiden tulkinta.
Työn teoriavaiheessa perehdyttiin linjaston rakenteeseen, voimansiirtoon sekä linjastolla ja niputuslaitteistossa käytettäviin komponentteihin ja ratkaisuihin. Osa ratkaisumalleista oli päätetty jo edellisen esisuunnitelman pohjalta, joten teoriaa tutkittiin osin vain valituista menetelmistä. Myös tarkemmat turvallisuussuunnitelmat on rajattu työn ulkopuolelle, sillä niihin on keskitytty linjaston aikaisemmassa esisuunnitelmassa.
Työssä päädyttiin linjaston osalta käyttämään rullalinjastoa, joka rakennetaan osista. Linjaston käytöksi valittiin sähkömoottori, joka varustetaan invertterisäädöllä. Voimansiirroksi valittiin hammashihnakäyttö, jolla saavutetaan tasaisempi, nykimätön veto ja mahdollisimman pieni huollontarve. Eri niputuskeinojen tutkimisen ja analysoinnin perusteella päädyttiin ratkaisumalliin, jossa valmiiden rainojen niputus toteutetaan portaalinostimella.
The functioning of the beveling line, a conveyor and power transmission were being familiarized in this work. Developing the stacking equipment of the bevelling line and solving the black spots related to the stacking equipment proved to be a significant part of the work. Furthermore, modifiability of the bevelling line was shown to be accommodated.
In the theoretical phase the structure of the bevelling line, power transmission and the components and solutions of the stacking equipment were investigated. Since part of the solutions were desided in the previous preliminary plan, the theory was studied partly from selected point of views.
As an outcome of the study a driven roller conveyor built from components was seen as the best alternative. An electric motor with an inverter adjustment was selected to be the drive of the line. A timing belt was chosen for power transmission and the piling was carried out with a portal crane.
This thesis provides significant information for designing the actual production plan. With this information it will be easier to notice the black spots and requirements of the production line when devising the final plan. Developing height control equipment for the bevelling machine and plate revolving hardware are proposed to be more closely examined in the future.