Lastentarhanopettajien kokemuksia kasvatuskumppanuudesta maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa
Myllylä, Sirpa (2013)
Myllylä, Sirpa
2013
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110228428
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110228428
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena on kuvailla lastentarhanopettajien kokemuksia kasvatuskumppanuudesta maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa. Tavoitteena oli tuoda esiin tietoa maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa tehtävästä kasvatuskumppanuudesta. Tutkimuksen avulla yhteistyökumppanit ja minä voimme hyödyntää tutkimuksen johdosta saatuja tietoja kehittäessämme päiväkodin kasvatuskumppanuustyötä.
Tutkimukseni on laadullinen eli kvalitatiivinen. Viitekehyksessä käsitellään monikulttuurisuutta sekä kasvatuskumppanuutta. Tein tutkimukseni kahdessa oululaisessa päiväkodissa, joissa haastattelin yhteensä kahdeksaa lastentarhanopettajaa. Tutkimusmenetelmänä käytin teemahaastattelua. Aineiston analysointiin käytin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tutkimustuloksissa tuli esiin, että lastentarhanopettajat kokevat kumppanuuden yhtäältä haasteelliseksi ja myönteiseksi. Tuloksissa kielitaidottomuuden tuomat haasteet korostuivat olennaisimpina asioina. Myös kulttuuriin liittyvät roolinäkemykset ja käyttäytymissäännökset toivat haasteita kumppanuuden toteuttamiselle Toisaalta joskus ne koettiin hyviksi, koska saattoivat myös edistää kumppanuutta. Perheiden tiedon puutteet suomalaisesta päivähoitojärjestelmästä toivat omat haasteensa. Yhteistyö perheiden kanssa oli toimivaa ja vahvaa. Perheet olivat aktiivisia ja sitoutuivat vahvasti kumppanuuteen.
Kulttuurisella osaamisella on vaikutusta kumppanuuden toteuttamiseen. Päiväkodin työntekijöiden kulttuurisella koulutuksella on oma paikkansa. Se antaisi tietoa, mikä helpottaisi kumppanuuden toteuttamista. Olisi myös tärkeää, että perheet saisivat tietoa suomalaisesta päivähoitojärjestelmästä, jotta näkemysten erot eivät vaikuttaisi kumppanuuteen.
Tutkimukseni on laadullinen eli kvalitatiivinen. Viitekehyksessä käsitellään monikulttuurisuutta sekä kasvatuskumppanuutta. Tein tutkimukseni kahdessa oululaisessa päiväkodissa, joissa haastattelin yhteensä kahdeksaa lastentarhanopettajaa. Tutkimusmenetelmänä käytin teemahaastattelua. Aineiston analysointiin käytin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tutkimustuloksissa tuli esiin, että lastentarhanopettajat kokevat kumppanuuden yhtäältä haasteelliseksi ja myönteiseksi. Tuloksissa kielitaidottomuuden tuomat haasteet korostuivat olennaisimpina asioina. Myös kulttuuriin liittyvät roolinäkemykset ja käyttäytymissäännökset toivat haasteita kumppanuuden toteuttamiselle Toisaalta joskus ne koettiin hyviksi, koska saattoivat myös edistää kumppanuutta. Perheiden tiedon puutteet suomalaisesta päivähoitojärjestelmästä toivat omat haasteensa. Yhteistyö perheiden kanssa oli toimivaa ja vahvaa. Perheet olivat aktiivisia ja sitoutuivat vahvasti kumppanuuteen.
Kulttuurisella osaamisella on vaikutusta kumppanuuden toteuttamiseen. Päiväkodin työntekijöiden kulttuurisella koulutuksella on oma paikkansa. Se antaisi tietoa, mikä helpottaisi kumppanuuden toteuttamista. Olisi myös tärkeää, että perheet saisivat tietoa suomalaisesta päivähoitojärjestelmästä, jotta näkemysten erot eivät vaikuttaisi kumppanuuteen.