Muuntajavalmistuksen tehdassimulointi
Merikanto, Mikko (2013)
2013
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110228423
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110228423
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa simulointimalli muuntajia valmistavasta tuotantolinjastosta. Simulointimallin toteuttamisen jälkeen tavoitteena oli selvittää koneiden käyttöasteita ja linjastolle syntyvien pullonkaulojen paikkoja. Insinöörityö tehtiin kevään 2013 aikana ABB Oy:n Muuntajat-tuotantoyksikölle Vaasaan.
Simulointimallin toteuttamisessa käytettiin tietokonepohjaista Incontrol Simulation Solutionsin kehittämää Enterprise Dynamics -ohjelmistoa. Simulointimallista kerättiin tiedot Excel-taulukkoon analysoitavaksi.
Insinöörityössä etsittiin toteutetun simulointimallin avulla tuotteiden maksimikapasiteetit ja tuotannossa syntyvien pullonkaulojen paikat. Työ aloitettiin tutustumalla tuotantoon ja muuntajien valmistukseen, minkä jälkeen simulointimalli toteutettiin. Simulointimallin toteuttamisen jälkeen kerättiin tarvittavat tiedot mallista.
Työn lopputuloksena valmistui kolmoslinjaston simulointimalli. Simulointimallia tullaan tulevaisuudessa parantamaan, ja se otetaan kesän 2013 aikana tuotannon käyttöön. Simulointimallista saatuja tuloksia hyödynnetään jatkossa tuotannonkehityksessä. Työssä selvisi, että pullonkaulaksi asettuvat vakuumiuuni ja käämin kalustussolut. Työn loppuosaan on koottu johtopäätökset ja parannusehdotukset, joiden avulla pullonkaulat saadaan poistettua. Parannusehdotuksia ovat muun muassa vakuumiuunin työaikojen jaksottaminen tai uunin työaikojen tarkistaminen ja muuttaminen. Käämin kalustussolun edessä oleva pullonkaula voidaan purkaa esimerkiksi muuttamalla työpiste toimimaan kahdessa vuorossa tai lisäämällä työvaiheeseen lisää työntekijöitä. This Bachelor´s thesis was made for ABB Transformers Ltd that manufactures electrical network transformers in Vaasa, Finland. The objective of the project was to develop a computer based simulation model for a transformer manufacturing line. After the construction of the simulation, the results were collected and analyzed. The simulation model was created with the Enterprise Dynamics simulation software.
The theoretical part of this work consists of the basics of simulation. The rest of the theoretical part introduces production management questions.
In the project, the utilization rates of machines were studied as well as the material flow in the production. In addition, the bottlenecks of different scenarios were found out and solutions were searched to affect those bottlenecks in the future.
Simulointimallin toteuttamisessa käytettiin tietokonepohjaista Incontrol Simulation Solutionsin kehittämää Enterprise Dynamics -ohjelmistoa. Simulointimallista kerättiin tiedot Excel-taulukkoon analysoitavaksi.
Insinöörityössä etsittiin toteutetun simulointimallin avulla tuotteiden maksimikapasiteetit ja tuotannossa syntyvien pullonkaulojen paikat. Työ aloitettiin tutustumalla tuotantoon ja muuntajien valmistukseen, minkä jälkeen simulointimalli toteutettiin. Simulointimallin toteuttamisen jälkeen kerättiin tarvittavat tiedot mallista.
Työn lopputuloksena valmistui kolmoslinjaston simulointimalli. Simulointimallia tullaan tulevaisuudessa parantamaan, ja se otetaan kesän 2013 aikana tuotannon käyttöön. Simulointimallista saatuja tuloksia hyödynnetään jatkossa tuotannonkehityksessä. Työssä selvisi, että pullonkaulaksi asettuvat vakuumiuuni ja käämin kalustussolut. Työn loppuosaan on koottu johtopäätökset ja parannusehdotukset, joiden avulla pullonkaulat saadaan poistettua. Parannusehdotuksia ovat muun muassa vakuumiuunin työaikojen jaksottaminen tai uunin työaikojen tarkistaminen ja muuttaminen. Käämin kalustussolun edessä oleva pullonkaula voidaan purkaa esimerkiksi muuttamalla työpiste toimimaan kahdessa vuorossa tai lisäämällä työvaiheeseen lisää työntekijöitä.
The theoretical part of this work consists of the basics of simulation. The rest of the theoretical part introduces production management questions.
In the project, the utilization rates of machines were studied as well as the material flow in the production. In addition, the bottlenecks of different scenarios were found out and solutions were searched to affect those bottlenecks in the future.