Älytaulujen käyttöönotto Oamk:n Liiketalouden yksikössä

Abstract

Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Oulun Seudun Ammattikorkeakoulun osaamisteknologiaryhmä. Liiketalouden yksikön hankittua älytaulut yksikköönsä tuli tehtäväksi selvittää, mitä yksikön on otettava huomioon älytauluja käyttöönottaessa. Opinnäytetyö tarkastelee älytaulujen käyttöönottoa tekniseltä näkökannalta. Älytaulujen käyttöönotto on ajankohtainen asia monella ammattikorkeakoululla ja yliopistolla, joten työ voi antaa ajatuksia siitä mitä tulisi tehdä ennen ja jälkeen älytaulujen tilauksen. Älytaulujen pidempi aikaisesta käytöstä ammattikorkeakoulun tasolla oli tietoa jaossa hyvin vähän.

Opinnäytetyö koostuu teoriaosuudesta, jossa käydään läpi opetusteknologiaa ja sitä miksi koulut käyttävät siihen rahaa. Opetusteknologiasta pääsemme älytauluihin. Älytauluista käy ilmi niiden teknologia ja ideologia, sekä tilavaatimuksia. Näihin on hankittu tietoa maamme johtavilta maahantuojilta, AV-suunnittelijalta ja asentajilta. Tämän jälkeen tutkitaan Diana Bannisterin Wolverhamptonin yliopistosta tekemää EuScribe hanketta, jossa kerrotaan miten voit hyötyä älytaulusta parhaiten.

Tärkeimmät tulokset työssäni Liiketalouden yksikölle älytaulujen hankintavaiheessa oli, että heidän tulisi kiinnittää huomiota huolelliseen suunnitteluun, jotta älytaulujen hankinta olisi kannattavaa. Suunnitelma opettajien jatkokoulutuksesta ja heidän ammattitaidon kehittämisestään älytaulujen osalta pitäisi tehdä. Näiden lisäksi yhtenä tärkeänä tuloksena oli myös laatia päätös suunnitelman toteutumisesta koko henkilökunnan voimin. Tässä tulisi varmistaa älytaulujen suunnitelmallinen käyttö ja ylläpito.

This thesis was commissioned by the educational technology group at Oulu University of Applied Sciences. After the university initially purchased smart boards, they started to reflect what would have needed to be considered while and before purchasing smart boards. The thesis studies answers to these questions from a technical point of view. Purchasing smart boards is a current issue in many universities. Thus, this thesis could give ideas about what should be done before and after purchasing smart boards. Information about continuous long-term use of smart boards in universities turned out to be difficult.

The thesis consists of a theoretical background which discusses educational technology and explains why schools spend money on developing it. Smart boards are part of educational technology, and this study focuses on them. The thesis reviews technological, ideological and space requirement information about smart boards. This information has been acquired from our country’s the leading imposters, AV-Designers and installers in Finland. The thesis also reviews Diana Bannister’s Eu-Scribe project from the University of Wolverhampton. Her project describes how to get the best benefits from using smart boards.

The main outcome of this thesis was to prepare future plans of how to train and develop teachers’ skills when operating with smart boards. More over this plan needs to be executed by the whole staff and all the employees. Before acquiring smart boards, careful planning should contain careful consideration of operation and maintenance. This is one of the most critical issues in the implementation of the smart boards, and best way to benefit from using them.