Kausihuoneen ja viljelypöytien vaikutus mansikan tuholaisiin
Hyvärinen, Mikko (2013)
Hyvärinen, Mikko
2013
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110328495
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110328495
Tiivistelmä
Opinnäytetyön avulla perehdytään siihen kuinka kausihuone ja viljelypöydät vaikuttavat mansikan tuholaisiin. Opinnäytetyössä perehdytään lähinnä tuholaisten määrään. Kausihuonetta verrataan avomaahan ja viljelypöytiä verrataan maapenkkeihin. Tuholaisaineistoa kerättiin kahden kasvukauden aikana.
Työn toimeksiantajana toimi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitos. Työ toteutettiin Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen hankkeen alaisuudessa osana mansikan tehotuotanto koetta. Koekenttä sijaitsi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksen Ruukin toimipisteessä Pohjois-Pohjanmaalla.
Työn tavoitteena oli selvittää yleisiä sekä tuholaiskohtaisia eroja verraten mansikan kausihuoneviljelyä avomaaviljelyyn sekä mansikan pöytäviljelyä perinteiseen maapenkeissä viljelyyn. Tuholaisaineisto kerättiin koepalstalla olleista mansikkakasvustoista Polka lajikkeelta. Aineisto kerättiin liima-ansojen, vatinäytteiden sekä lehtinäytteiden avulla. Tuholaisten tunnistamiseen käytettiin lähinnä kirjallisuutta sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksen kasvinsuojelupalvelun tuholaismääritystä.
Tutkimuksen myötä saatiin selviä tuholaiskohtaisia eroja. Hillanälvikkäät ovat ylisimpiä avomaan maapenkeissä. Luteet suosivat myös maapenkkejä mutta ovat yleisempiä kausihuoneessa kuin avomaalla. Vihannespunkit ovat ongelma kausihuoneen maapenkeissä. Mansikan tuholaisista puhtaita näytteitä esiintyi eniten kausihuoneen viljelypöydillä.
Havaintojen pohjalta mansikan kasvinsuojeluohjelmaa voidaan kehittää tehokkaammaksi viljelytekniikka huomioiden. Kausihuoneessa ongelmaksi nousevat eri tuholaiset kuin avomaalla. Tulevaisuudessa tutkimusta voisi jatkaa pohtimalla biologisen torjunnan tehokkuutta kausihuoneessa sekä viljelypöydillä ja tämän myötä mahdollisuutta tehokkaampaan luomuviljelyyn. This work was done to learn about the effects of polytunnel and tapletop cultivation to pests of strawberry. Main indicator is the amount of pests on each cultivation plot. Polytunnel was compared to traditional field cultivation and tapletop cultivation was compared to traditional field cultivation on ground. Data was collected during two growing seasons.
Work was done for the Finnish Agrifood Research Institute as part of the “Soft fruit cultivation – a growing industry in northern Finland”- project. Research was done in Ruukki research unit on Northern Ostrobothnia.
Main reason for the research was to find differences between polytunnel and traditional field cultivation and tapletop cultivation and traditional field cultivation on ground. Strawberry pest data was collected from strawberry plots from Polka variety. Collection was implemented with glue traps, bowl samples and leaf samples. Literature and pest identification service of Finnish Agrifood Research Institute was used in the identification of pests.
Research gave clear differences between the different cultivation techniques of strawberry. Galerucella sagittariae was most common on groundbed on open field. Tetranychus urticae was most commonly found on strawberries which were cultivated on ground in polytunnel. Pest free samples were most commonly found on tapletop cultivated strawberries inside polytunnel. Polytunnel and tapletop farming effects the amount of strawberry pests.
In the future it would be good to observe and compare the effectiveness of biological pest management between different cultivation environments. Based on this research tabletop farming seems to be a promising technique for organic farms, because the amount of pests is low.
Työn toimeksiantajana toimi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitos. Työ toteutettiin Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen hankkeen alaisuudessa osana mansikan tehotuotanto koetta. Koekenttä sijaitsi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksen Ruukin toimipisteessä Pohjois-Pohjanmaalla.
Työn tavoitteena oli selvittää yleisiä sekä tuholaiskohtaisia eroja verraten mansikan kausihuoneviljelyä avomaaviljelyyn sekä mansikan pöytäviljelyä perinteiseen maapenkeissä viljelyyn. Tuholaisaineisto kerättiin koepalstalla olleista mansikkakasvustoista Polka lajikkeelta. Aineisto kerättiin liima-ansojen, vatinäytteiden sekä lehtinäytteiden avulla. Tuholaisten tunnistamiseen käytettiin lähinnä kirjallisuutta sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksen kasvinsuojelupalvelun tuholaismääritystä.
Tutkimuksen myötä saatiin selviä tuholaiskohtaisia eroja. Hillanälvikkäät ovat ylisimpiä avomaan maapenkeissä. Luteet suosivat myös maapenkkejä mutta ovat yleisempiä kausihuoneessa kuin avomaalla. Vihannespunkit ovat ongelma kausihuoneen maapenkeissä. Mansikan tuholaisista puhtaita näytteitä esiintyi eniten kausihuoneen viljelypöydillä.
Havaintojen pohjalta mansikan kasvinsuojeluohjelmaa voidaan kehittää tehokkaammaksi viljelytekniikka huomioiden. Kausihuoneessa ongelmaksi nousevat eri tuholaiset kuin avomaalla. Tulevaisuudessa tutkimusta voisi jatkaa pohtimalla biologisen torjunnan tehokkuutta kausihuoneessa sekä viljelypöydillä ja tämän myötä mahdollisuutta tehokkaampaan luomuviljelyyn.
Work was done for the Finnish Agrifood Research Institute as part of the “Soft fruit cultivation – a growing industry in northern Finland”- project. Research was done in Ruukki research unit on Northern Ostrobothnia.
Main reason for the research was to find differences between polytunnel and traditional field cultivation and tapletop cultivation and traditional field cultivation on ground. Strawberry pest data was collected from strawberry plots from Polka variety. Collection was implemented with glue traps, bowl samples and leaf samples. Literature and pest identification service of Finnish Agrifood Research Institute was used in the identification of pests.
Research gave clear differences between the different cultivation techniques of strawberry. Galerucella sagittariae was most common on groundbed on open field. Tetranychus urticae was most commonly found on strawberries which were cultivated on ground in polytunnel. Pest free samples were most commonly found on tapletop cultivated strawberries inside polytunnel. Polytunnel and tapletop farming effects the amount of strawberry pests.
In the future it would be good to observe and compare the effectiveness of biological pest management between different cultivation environments. Based on this research tabletop farming seems to be a promising technique for organic farms, because the amount of pests is low.