Verotarkastajan muuttuvat osaamistarpeet reaaliaikaisessa verotarkastuksessa: Case Verohallinto
Sirviö, Petri (2013)
Sirviö, Petri
2013
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110728775
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110728775
Tiivistelmä
Tämä tutkimustyö tehtiin Verohallinnon verotarkastusyksikköä varten. Verotarkastusyksikössä otetaan käyttöön uusi tarkastusmenetelmä perinteisten tarkastusmenetelmien rinnalle, jossa verotarkastusten painopistettä siirretään jälkikäteisvalvonnasta nykyhetkeen ja tulevaan. Uuden verotarkastusmenetelmän reaaliaikaisuuteen ja tulevaisuuteen painottuva osaamisen tarve tuo uusia osaamisen haasteita myös verotarkastajille. Muun muassa osaamisen kartoitus on syynä tämän tutkimuksen tekemiseen.
Tutkimustyön tavoitteena oli selvittää, miten verotarkastajien osaamisen tarve muuttuu uudessa verotarkastusmenetelmässä. Osaamista tutkittiin ja pohdittiin muun muassa henkilöstön asenteiden ja verkostoitumisen sekä osaamistarpeiden näkökulmista. Lisäksi tutkimustyössä tarkasteltiin sitä, millaista tietotaitoa uusi työmenetelmä vaatii verotarkastajilta.
Tämä tutkimustyö on laadullinen tapaustutkimus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin verotarkastajien tekemiä ryhmätöitä. Ryhmätöissä kartoitettiin uuden menettelyn vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia sekä millaista osaamista tarkastajat kaipaavat reaaliaikaisiin tarkastuksiin siirryttäessä. Tarkastajat ottivat kantaa myös siihen, kuinka verotarkastajat saataisiin rohkeasti ja ennakkoluulottomasti siirtymään omasta tutusta ja turvallisesta työtavasta epämukavuusalueelle kokeilemaan uutta ja ennalta testaamatonta työtapaa.
Tässä työssä tuloksena esitettiin mallinnus, kuinka tietoa voidaan kerätä uutta menetelmää varten pilotoinnin aikana ja kuinka saatua tietoa voidaan hyödyntää koulutuksissa ja tiedonlähteenä. Myös ulkoisten sidosryhmien tietojenvaihtoon esitettiin uudenlaista menettelyä. Lisäksi pohdittiin, miten pilotointiin valittujen henkilöiden kokemuksia tulisi hyödyntää uutta tarkastusmenetelmää kehitettäessä sekä millaista valmista osaamistarjontaa Verohallinnolla on verotarkastajille uutta menetelmää varten. Tämän tutkimuksen tulokset ovat uuden työtavan suunnittelijoiden käytettävissä heti tämän työn valmistuttua. This thesis was made for the tax audit unit of the Tax Administration. The focus of the tax audits changes from the past to the present and future. The new tax audit unit method brings new know-how challenges for the tax inspectors. Survey of know-how was one reason to make this thesis.
The aim of this thesis was to clarify how the tax inspectors' demands change in the new tax audit process. Skills were examined and discussed from the perspective of attitudes and networking. In addition, the survey viewed what kind of new know-how the new method requires the inspectors.
This thesis is a qualitative case study. The research method was the group work of the inspectors. The group work charted the strengths, weaknesses, opportunities and threats, as well as what type of competence the inspectors need. Inspectors also commented on how to get the tax inspectors test the new method open-minded.
As a result, this thesis presented the modeling of how the information can be obtained for the new method during the pilot and how the information can be used in training. The thesis presented a new way to exchange the information with external stakeholders. In addition, it considered how the piloting of the persons experience should be used to develop the new inspection method, as well as what kind of knowledge Tax Administration already offers. Results of this thesis are available for the designers of the working method, as soon as this work is completed.
Tutkimustyön tavoitteena oli selvittää, miten verotarkastajien osaamisen tarve muuttuu uudessa verotarkastusmenetelmässä. Osaamista tutkittiin ja pohdittiin muun muassa henkilöstön asenteiden ja verkostoitumisen sekä osaamistarpeiden näkökulmista. Lisäksi tutkimustyössä tarkasteltiin sitä, millaista tietotaitoa uusi työmenetelmä vaatii verotarkastajilta.
Tämä tutkimustyö on laadullinen tapaustutkimus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin verotarkastajien tekemiä ryhmätöitä. Ryhmätöissä kartoitettiin uuden menettelyn vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia sekä millaista osaamista tarkastajat kaipaavat reaaliaikaisiin tarkastuksiin siirryttäessä. Tarkastajat ottivat kantaa myös siihen, kuinka verotarkastajat saataisiin rohkeasti ja ennakkoluulottomasti siirtymään omasta tutusta ja turvallisesta työtavasta epämukavuusalueelle kokeilemaan uutta ja ennalta testaamatonta työtapaa.
Tässä työssä tuloksena esitettiin mallinnus, kuinka tietoa voidaan kerätä uutta menetelmää varten pilotoinnin aikana ja kuinka saatua tietoa voidaan hyödyntää koulutuksissa ja tiedonlähteenä. Myös ulkoisten sidosryhmien tietojenvaihtoon esitettiin uudenlaista menettelyä. Lisäksi pohdittiin, miten pilotointiin valittujen henkilöiden kokemuksia tulisi hyödyntää uutta tarkastusmenetelmää kehitettäessä sekä millaista valmista osaamistarjontaa Verohallinnolla on verotarkastajille uutta menetelmää varten. Tämän tutkimuksen tulokset ovat uuden työtavan suunnittelijoiden käytettävissä heti tämän työn valmistuttua.
The aim of this thesis was to clarify how the tax inspectors' demands change in the new tax audit process. Skills were examined and discussed from the perspective of attitudes and networking. In addition, the survey viewed what kind of new know-how the new method requires the inspectors.
This thesis is a qualitative case study. The research method was the group work of the inspectors. The group work charted the strengths, weaknesses, opportunities and threats, as well as what type of competence the inspectors need. Inspectors also commented on how to get the tax inspectors test the new method open-minded.
As a result, this thesis presented the modeling of how the information can be obtained for the new method during the pilot and how the information can be used in training. The thesis presented a new way to exchange the information with external stakeholders. In addition, it considered how the piloting of the persons experience should be used to develop the new inspection method, as well as what kind of knowledge Tax Administration already offers. Results of this thesis are available for the designers of the working method, as soon as this work is completed.