Palkka- ja henkilöstöhallinnon kehittäminen: selvitys toimeksiantajalle
Kaarre, Sanni (2023)
Kaarre, Sanni
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111229172
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111229172
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan palkka- ja henkilöstöhallinnon nykytilaa ja kehityskohtia rakennusalalla toimivalle konsernille. Työn tavoitteena oli toteuttaa toimeksiantajalle selvitys palkka- ja henkilöstöhallinnon kehittämistä varten. Aihe valikoitui toimeksiantajan toiveesta, sekä tekijän omasta kiinnostuksesta tutkia ja kehittää osa-aluetta yrityksessä.
Työn tietoperusta koostuu palkkahallinnosta ja palkanlaskennasta, sekä henkilöstöhallinnosta. Palkanlaskennasta kuvataan läpi muun muassa palkka-aineiston muodostuminen, palkasta tehtävät pidätykset, palkan maksaminen ja raportointi. Henkilöstöhallinnon osiossa käydään läpi henkilöstösuunnittelua, rekrytointia, työsuhteita sekä henkilökuntaetuja ja sisäistä viestintää.
Opinnäytetyössä keskeisimpinä lähteinä hyödynnetään työsuhteiden, tuloveron ja henkilöstöhallinnon lainsäädäntöä, ja kirjallisuutta palkanlaskennasta ja palkkahallinnosta, sekä henkilöstöjohtamisesta. Työn tutkimusosiossa lähteet koostuvat kyselyn ja haastatteluiden tuloksista, laadulliseen tutkimukseen liittyvästä kirjallisuudesta sekä tietoperustassa käytetyistä lähteistä vuoropuheluna tutkimustulosten rinnalla.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Opinnäytetyön lähestymistapana käytettiin tapaustutkimusta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin toimeksiantajayrityksen
henkilöstölle tehtyä kyselyä ja haastatteluja. Työn tutkimusosio koostuu laadullisen tutkimuksen
toteuttamisesta sekä tutkimuksen tuloksista ja niiden analysoinnista. Tutkimuksen analyysimenetelmänä
käytettiin sisällönanalyysia.
Tuloksissa esiin nousi erityisesti ohjelmistojen käyttöliittymien haasteet, epäselvät toimintamallit ja
käytännöt, sisäisen viestinnän ja tiedottamisen vähäisyys, sekä uusien ja poistuvien työntekijöiden
kohdalla hyödynnettävien yhtenäisten toimintatapojen puutteellisuus. Saatujen tulosten perusteella
tehtiin johtopäätöksiä isoimmista kehityskohteista ja annettiin jatkokehitysideoita, miten niitä voidaan
jatkossa kehittää.
Työn tietoperusta koostuu palkkahallinnosta ja palkanlaskennasta, sekä henkilöstöhallinnosta. Palkanlaskennasta kuvataan läpi muun muassa palkka-aineiston muodostuminen, palkasta tehtävät pidätykset, palkan maksaminen ja raportointi. Henkilöstöhallinnon osiossa käydään läpi henkilöstösuunnittelua, rekrytointia, työsuhteita sekä henkilökuntaetuja ja sisäistä viestintää.
Opinnäytetyössä keskeisimpinä lähteinä hyödynnetään työsuhteiden, tuloveron ja henkilöstöhallinnon lainsäädäntöä, ja kirjallisuutta palkanlaskennasta ja palkkahallinnosta, sekä henkilöstöjohtamisesta. Työn tutkimusosiossa lähteet koostuvat kyselyn ja haastatteluiden tuloksista, laadulliseen tutkimukseen liittyvästä kirjallisuudesta sekä tietoperustassa käytetyistä lähteistä vuoropuheluna tutkimustulosten rinnalla.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Opinnäytetyön lähestymistapana käytettiin tapaustutkimusta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin toimeksiantajayrityksen
henkilöstölle tehtyä kyselyä ja haastatteluja. Työn tutkimusosio koostuu laadullisen tutkimuksen
toteuttamisesta sekä tutkimuksen tuloksista ja niiden analysoinnista. Tutkimuksen analyysimenetelmänä
käytettiin sisällönanalyysia.
Tuloksissa esiin nousi erityisesti ohjelmistojen käyttöliittymien haasteet, epäselvät toimintamallit ja
käytännöt, sisäisen viestinnän ja tiedottamisen vähäisyys, sekä uusien ja poistuvien työntekijöiden
kohdalla hyödynnettävien yhtenäisten toimintatapojen puutteellisuus. Saatujen tulosten perusteella
tehtiin johtopäätöksiä isoimmista kehityskohteista ja annettiin jatkokehitysideoita, miten niitä voidaan
jatkossa kehittää.