Suojelupoliisin ei-julkinen rekrytointimenettely

Abstract

Suojelupoliisin (Supo) virkojen ja virkasuhteiden täyttöprosessi on ollut pääsääntöisesti julkinen, aina vuoteen 2023 saakka. Virkaan tai virkasuhteeseen nimitettävän henkilön nimitiedot ovat olleet asianosaisjulkisuudesta säädettyjen säännösten nojalla julkisia. Poikkeuksena tähän on ollut virkamieslaissa säädetty alle kahden vuoden mittainen määräaikainen virkasuhde, joka on voitu täyttää ilman julkista hakumenettelyä.

Tämän opinnäytetyön aiheena on Suojelupoliisin ei-julkinen rekrytointimenettely. Työssä tarkastellaan perusteita Supon rekrytointimenettelyn uudistuksen tarpeelle sekä lainsäädäntöuudistuksen myötä voimaan tulleiden säännösten tuomia keskeisiä muutoksia sen rekrytointimenettelyssä. Työn tarkoituksena on syventyä aiheeseen teorian näkökulmasta siten, että siihen perehdyttyä ero julkisen-, rajoitetumman julkisuuden- sekä ei-julkisen rekrytointimenettelyn välillä on selkeästi ymmärrettävissä. Työn tarkoituksena on lisäksi selkiyttää Supon rekrytointimenettelyyn sovellettavan lainsäädännön muutoksen tarpeelle esitettyjä perusteluja.

Teoreettisessa viitekehyksessä perehdytään ensin Suojelupoliisin organisaatioon kokonaisuudessaan sitä koskevan lainsäädännön ja viraston verkkosivuilta saadun tiedon kautta. Tämän jälkeen Suojelupoliisin rekrytointimenettelyyn sekä sen muutokseen lainsäädäntöuudistuksen myötä perehdytään tarkemmin, erityisesti eri rekrytointimenettelyiden sekä niiden julkisuuden näkökulmasta. Opinnäytetyössä tehdään myös kansainvälistä vertailua rekrytointimenettelyn julkisuuden osalta kahden maan välillä.

Aiheen tarkastelun kautta työlle määriteltyihin tutkimuskysymyksiin saatiin teorian näkökulmasta vastaukset, kuten oli tarkoituskin. Työllä ei ollut toimeksiantajaa eikä työssä tehty empiiristä tutkimusta. Työssä tarkasteltiin lainsäädäntömuutokselle asetettuja tavoitteita, ja näiden tavoitteiden toteutuminen sekä uudistuksen aiheuttamien vaikutusten arviointi tutkimuksen kohteena voisikin jatkotutkimusaiheena tarjota mielenkiintoista ja arvokasta tietoa aiheesta kiinnostuneelle tai itse Suojelupoliisille mahdollisena toimeksiantajana.

As a rule, the process of filling the posts of the Finnish Security and Intelligence Service (Supo) has been public, until 2023. The name information of the person to be appointed to a post or employment relationship has been public under the provision of a party’s right to obtain information. An exception to this has been a fixed-term employment relationship of less than two years, as provided in the Act on Public Officials, which can be filled without a public application procedure.

The subject of this thesis is the non-public recruitment procedure of the Finnish Security and Intelligence Service. The thesis examines the grounds for the need for a reform of the Finnish Security and Intelligence Service’s recruitment procedure, as well as the key changes in its recruitment procedure brought about by the provisions that came into force with a legislative reform. The purpose of the thesis is to be absorbed into the subject from a theoretical point of view, so that once familiarized with it, the distinction between public, more restricted public and non-public recruitment procedures can be clearly understood. In addition, the purpose of the thesis is to clarify the justifications presented for the need for a change in the legislation applicable to the recruitment procedure of the Finnish Security and Intelligence Service.

The theoretical framework first examines the organisation of the Finnish Security and Intelligence Service in its entirety through the relevant legislation and information obtained from its website. The recruitment procedure of the Finnish Security and Intelligence Service and its change with the legislative reform will then be examined in more detail, especially from the point of view of the different recruitment procedures and their publicity. The thesis also makes an international comparison of the publicity of the recruitment procedure between two countries.

Through the examination of the topic, the research questions defined for the thesis were answered from a theoretical perspective, as intended. The thesis had no client, and no empirical research was conducted. The thesis examined the objectives set for the legislative amendment, and the realization of these objectives as well as the assessment of the effects of the reform as a subject of further research could provide interesting and valuable information for those interested in the subject or for the Finnish Security and Intelligence Service itself as a potential client.