Tiimityön johtaminen Oulun Palvelusäätiön tehostetussa palveluasumisessa Sara Wacklin -koti Saran Siivessä
Siikaluoma, Merja (2014)
2014
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112030261
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112030261
Tiivistelmä
Kehittämistehtävän tavoitteena oli tiimityön johtamisen kehittäminen Sara Wacklin - kodin tehostetun palveluasumisen yksikkö Saran Siivessä. Kehittämistehtävän tarkoituksena oli kehittää uudistettu tiimityön malli Saran Siipeen.
Opinnäytetyö toteutettiin kolmevaiheisena toimintatutkimuksena. Opinnäytetyön teoriaosuus muodostuu johtamisen, moniammatillisen tiimin, palveluasumisen ja logoterapian käsitteiden määrittelyistä sekä lainsäädännöstä.
Toimintatutkimuksen ensimmäisen vaiheen aikana keväällä 2013 Saran Siiven henkilökunta arvioi tiimityön nykytilaa. Tutkimusaineisto kerättiin Toimiva työyhteisö – lomakkeella, jossa työyhteisön toimivuutta kuvaavat teemat olivat: perustehtävän toteuttaminen, tavoitteiden selkeys, työsuunnittelu, työnjako, kokousten toimivuus, sisäinen ilmapiiri, ongelmien käsittelytaidot, johtaminen, yhteistoiminnan pelisäännöt, tiedonkulku, työstä saatu palaute ja suhteet muihin yksiköihin. Tutkimusaineisto analysoitiin määrällisesti ja laadullisesti.
Toisessa vaiheessa tutkimustulosten tarkastelun jälkeen tiimityön kehittämisen kohteiksi valittiin yhteistyön pelisääntöjen selkiinnyttäminen ja tiedottamisen kehittäminen. Muutoksen aikaan saamiseksi henkilöstö sopi yhteisesti konkreettisista käytäntöjen kehittämistoimenpiteistä ja uudistetuista menettelyistä ja niiden käytäntöön viemisestä.
Kehittämistyön kolmannessa vaiheessa syyskuussa 2013 uudistetun tiimityön malli arvioitiin jo alkumittauksessa käytetyn Toimiva työyhteisö–lomakkeen avulla. Tutkimustulosten mukaan tiedonkulku parani siten, että keskiarvoluku nousi 2.6:sta 3.9:ään (maksimiluku 5.0) ja vastausten keskihajonta laski 0.9:stä 0.4:ään, joka osoittaa sitä, että henkilöstön näkemys tiedonkulusta yhtenäistyi kehittämistyön aikana. Yhteistyön pelisääntöjen keskiarvoluku nousi 2.4:stä 3.7:ään (maksimiluku 5.0), mutta keskihajonta nousi 0.5:stä 0.7:ään ja osoittaa, että henkilöstön käsitykset eivät välttämättä yhtenäisty kehittämistyön aikana. Kiinnostavaa tutkimustuloksissa oli myös se, että henkilöstön arvioinnin perusteella myös kaikissa muissa paitsi perustehtävän suorittamisessa ja suhteissa muihin yksiköihin, tapahtui paranemista kehittämistyön aikana, vaikka ne eivät olleet erityisen kehittämisen kohteena.
Tutkimuksen tulosten mukaan tiimityön johtamisen kehittämishaaste on, että se tukee ja mahdollistaa koko henkilöstön osallistuminen työyhteisön kehittämistyöhön.
Opinnäytetyö toteutettiin kolmevaiheisena toimintatutkimuksena. Opinnäytetyön teoriaosuus muodostuu johtamisen, moniammatillisen tiimin, palveluasumisen ja logoterapian käsitteiden määrittelyistä sekä lainsäädännöstä.
Toimintatutkimuksen ensimmäisen vaiheen aikana keväällä 2013 Saran Siiven henkilökunta arvioi tiimityön nykytilaa. Tutkimusaineisto kerättiin Toimiva työyhteisö – lomakkeella, jossa työyhteisön toimivuutta kuvaavat teemat olivat: perustehtävän toteuttaminen, tavoitteiden selkeys, työsuunnittelu, työnjako, kokousten toimivuus, sisäinen ilmapiiri, ongelmien käsittelytaidot, johtaminen, yhteistoiminnan pelisäännöt, tiedonkulku, työstä saatu palaute ja suhteet muihin yksiköihin. Tutkimusaineisto analysoitiin määrällisesti ja laadullisesti.
Toisessa vaiheessa tutkimustulosten tarkastelun jälkeen tiimityön kehittämisen kohteiksi valittiin yhteistyön pelisääntöjen selkiinnyttäminen ja tiedottamisen kehittäminen. Muutoksen aikaan saamiseksi henkilöstö sopi yhteisesti konkreettisista käytäntöjen kehittämistoimenpiteistä ja uudistetuista menettelyistä ja niiden käytäntöön viemisestä.
Kehittämistyön kolmannessa vaiheessa syyskuussa 2013 uudistetun tiimityön malli arvioitiin jo alkumittauksessa käytetyn Toimiva työyhteisö–lomakkeen avulla. Tutkimustulosten mukaan tiedonkulku parani siten, että keskiarvoluku nousi 2.6:sta 3.9:ään (maksimiluku 5.0) ja vastausten keskihajonta laski 0.9:stä 0.4:ään, joka osoittaa sitä, että henkilöstön näkemys tiedonkulusta yhtenäistyi kehittämistyön aikana. Yhteistyön pelisääntöjen keskiarvoluku nousi 2.4:stä 3.7:ään (maksimiluku 5.0), mutta keskihajonta nousi 0.5:stä 0.7:ään ja osoittaa, että henkilöstön käsitykset eivät välttämättä yhtenäisty kehittämistyön aikana. Kiinnostavaa tutkimustuloksissa oli myös se, että henkilöstön arvioinnin perusteella myös kaikissa muissa paitsi perustehtävän suorittamisessa ja suhteissa muihin yksiköihin, tapahtui paranemista kehittämistyön aikana, vaikka ne eivät olleet erityisen kehittämisen kohteena.
Tutkimuksen tulosten mukaan tiimityön johtamisen kehittämishaaste on, että se tukee ja mahdollistaa koko henkilöstön osallistuminen työyhteisön kehittämistyöhön.