Vuorotyön vaikutukset työhyvinvointiin

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli vuorotyön vaikutukset työntekijöiden työhyvinvointiin ja sen toimeksiantajana toimi Oulun Palvelusäätiö. Opinnäytetyöni tavoitteena oli tutkia vuorotyön vaikutuksia kohdeorganisaation työntekijöiden työhyvinvointiin. Tavoitteena oli myös saada tutkimustietoa toimeksiantajalle, jolla he voivat tulevaisuudessa edistää vuorotyötä tekevien työntekijöiden työhyvinvointia.

Työn teoriaosuudessa perehdytään ensin työhyvinvointiin ja sen kokonaisvaltaisuuteen. Teoriaosuudessa on kiinnitetty huomiota erityisesti työhyvinvoinnin postitiivisiin puoliin, kuten työn imuun ja työhyvinvoinnin edistämiseen. Teorian toisessa osiossa perehdytään vuorotyöhön ja sen vaikutuksiin työntekijään. Tietoperustassa on käytetty monipuolisesti sekä kirjallisia että elektronisia lähdeaineistoja. Keskeisimpinä lähteinä on käytetty suomalaisten Harri Virolaisen ja Marja-Liisa Mankan teoksia sekä Työterveyslaitoksen julkaisuja.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli tilastollisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä oli tilastollinen kyselylomake. Kyselylomake suunniteltiin vastaamaan opinnäytetyön tavoitteita ja kaikki sen kysymykset pohjautuvat työn teoriaosuuteen. Kyselylomake lähetettiin paperisena versioina kaikille Oulun Palvelusäätiössä vuorotyötä tekeville työntekijöille, joita oli kyselylomakkeen lähettämishetkellä yhteensä 61. Vastauksia saatiin takaisin 43 kappaletta, joten vastausprosentti oli 70,5. Tutkimus oli kokonaistutkimus, sillä koko perusjoukko tutkittiin.

Tutkimustulosten mukaan vuorotyö vaikuttaa haitallisesti työntekijöiden työhyvinvointiin, erityisesti unirytmiin ja ihmissuhteisiin. Kuitenkin vuorotyötä tekevät työntekijät kokivat työhyvinvointinsa olevan tällä hetkellä hyvä. Työhyvinvointia voitaisiin vastaajien mielestä edistää parhaiten liikunnalla, työvuoroja suunnittelemalla ja esimiehen toiminnalla. Toimeksiantaja ei ole aiemmin tutkinut vuorotyön vaikutuksia henkilöstönsä työhyvinvointiin, joten opinnäytetyöstä on heille hyötyä. Toimeksiantaja saa tutkimuksesta arvokasta tietoa henkilöstönsä työhyvinvoinnin tilasta ja voi kehittää työntekijöiden työhyvinvointia tulevaisuudessa.

The topic of this thesis was shift work’s effects on employees’ welfare and it was commissioned by Oulu Service Foundation. The aim of this thesis was to research shift work’s impacts on target company’s employees’ welfare. Furthermore, another aim was to obtain information for commissioner how they can enhance shift workers’ welfare in the future.

The theoretical background dealt with welfare and its comprehensiveness. Positive sides of welfare like work engagement and welfare advancement were examined in the theory section. The second part dealt with shift work and its effects on employees. Sources for the theoretical background included professional literature as well as internet sources. The most essential sources consisted of Harri Virolainen and Marja-Liisa Manka’s works together with publications by Institute of Occupational Health.

The research was carried out using a quantitative method. The research method was a quantitative survey for all the target company’s shift workers. The questionnaire was planned to answer the aims of this thesis. All the questions were based on the theory argumentations. The questionnaire was sent to all the shift workers who worked at Oulu Service Foundation. There were 61 shift workers of which 43 provided replies thus the response rate was 70,5 %. The research was complete enumeration because the entire population was surveyed.

The survey showed that shift work has harmful effects on employees’ welfare especially on their sleep patterns and human relations. However, the shift workers felt their wellbeing was good at that moment. The respondents considered that their welfare can be advanced by physical exercise, work cycle planning and the manager’s actions. The commissioner has not previously surveyed shift work’s effects on wellbeing. With the help pf this study the commissioner has received valuable information on its employees’ wellbeing which they can utilize it in the future.