Nuorten kokemuksia yläasteen nivelvaiheen uraohjauksesta

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla Oulun seudun ammattiopiston, Kempeleen yksikön ensimmäisen vuosikurssin täysi-ikäisten nuorten opiskelijoiden kokemuksia peruskoulun yläasteen nivelvaiheissa saamastaan uraohjauksesta ammatilliseen koulutukseen. Opinnäytetyömme toteutettiin yhteistyössä Pirilän Portaan kanssa.Opinnäytetyömme tavoitteena on saada kuvailevaa tietoa, siitä millaisia omakohtaisia kokemuksia nuorilla on uraohjauksesta. Näillä kokemustiedoilla Pirilän Portaan – toimijat voivat kehittää omaa toimintaansa. Opinnäytetyön tietoperusta muodostui kolmesta pääkohdasta jotka ovat nuoruus ikävaiheena, nuorten tuen tarve nivelvaiheessa ja nuorten moniammatillinen ohjaus. Näiden kautta tutkimuskysymys muotoutui seuraavan laiseksi: Millaisia kokemuksia nuorella on uraohjauksesta ammatilliseen koulutukseen? Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena, eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusjoukko muodostui viidestä täysi-ikäisestä nuoresta. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelulla. Haastatteluaineiston analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysia. Nuorten kokemukset nivelvaiheen uraohjauksesta olivat pääasiassa myönteisiä. Saadun tuen myötä nuorille oli vahvistunut käsitys omasta itsestään, osaamisestaan sekä koulutuksen merkityksestä. Opinnäytetyömme tuloksiksi saimme seuraavat seitsemän keskeistä nuoren nivelvaiheen ohjaukseen vaikuttavaa tekijää: ulkoinen tuki lisää varmuutta ammatinvalintaan, yhteistyö koulun ja kodin välillä ei toiminut, opinto-ohjaajalla tulee olla halu ohjata ja neuvoa opiskelijaa, yksilöllistä uraohjausta tarvitaan enemmän, TET -jaksot auttoivat uravalinnassa, nuorten tarpeet ja palvelut eivät kohtaa toisiaan sekä teknologiaa hyödynnetään liian vähän uraohjauksessa. Jatkotutkimuksena voisi tutkia opinto-ohjaajien ja muiden ohjaukseen osallistuvien henkilöiden näkökulmia uraohjauksen laadusta.

The study was accomplished with the co-operation of Pirilän Porras programme. The study supports Pirilän Porras programme, and possible future development to be included in adolescent vocational guidance. The objective of the study was to gather descriptive metadata of adolescent personal experiences about vocational guidance quality and related themes. These themes include functionality of co-operation and the necessity, timeliness, and sufficiency of guidance. The study question was formed through study purpose to be as follows: What experiences adolescents have of vocational guidance towards vocational education? The study was carried out as a qualitative study. Five adolescents of legal age comprised the group of informants. The data consisted of themebased interviews. The interview data was analysed using inductive content analysis. Findings indicate that external support in guidance increases confidence when making career choices. Co-operation with school and home did not work out and it should be improved. Student counsellors need to have a strong desire to do counselling. Adolescents need more personal vocational guidance. Work practice programme periods made career choices easier. New, multifaceted technological equipment should be utilised more in the future together with traditional classroom activities. Also, vocational guidance services aimed for adolescents were preferred over services aimed for everyone. The gathered data of adolescent experiences can help Pirilän Porras programme to develop their work methods. Further studies could survey student counsellors' and those involved in counselling and guidance on their viewpoints regarding the quality of vocational guidance.