Stevian viljelyn mahdollisuudet Suomessa: olosuhteiden vertailukoe
Silvola, Henri (2014)
Silvola, Henri
2014
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112431436
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112431436
Tiivistelmä
Kiinnostus stevian viljelyyn kasvaa ja leviää, sillä kasvin sisältämiä diterpeeniglukosidejä voidaan käyttää makeutusaineena. Markkinat luonnonraaka-aineista valmistetuille ja vähän energiaa sisältäville tuotteille kasvavat jatkuvasti. Stevian yhdisteiden makeutta luovuttava vaikutus perustuu kemialliseen reaktioon. Yhdisteet eivät imeydy ruuansulatuksessa, joten niistä ei saada energiaa kuten tavallisella sokerilla makeutetuista tuotteista, joissa se toimii myös energianlähteenä.
Tässä työssä selvitettiin stevian viljelyn onnistumista Pohjois-Pohjanmaan olosuhteissa. Kenttäkokeessa vertailtiin viljelyä avomaalla ja kausihuoneessa. Kasvualustana käytettiin Biolanin valmistamaa kasvusäkkiä. Kasvusäkin sisältämä kompostiseos on valmistettu vaaleasta rahkaturpeesta, broilerinlannasta, puukuitupuristeesta ja puunkuorirouheesta. Stevian satotulosta mitattiin lehtien kuivamassana, steviosidien pitoisuuksia ei mitattu.
Avomaalla kasvatetusta steviasta kerättyjen lehtien kuivapaino oli 187 grammaa 15 kasvista ja keskiarvo 15 grammaa kasvia kohden. Vastaavasti kausihuoneessa kasvatettujen kasvien lehtien kuivapaino oli 267 grammaa 15 kasvista ja keskiarvo 18 grammaa kasvia kohden. Kausihuoneessa
kasvatusolosuhteita voidaan paremmin kontrolloida ja satotulokset osoittavatkin kausihuoneen soveltuvan stevian viljelyyn.
Ennen stevian laajamittaisempaa viljelyä tulisi selvittää Suomen olosuhteisiin sopivia kantoja ja jalostaa niitä edelleen ilmastoomme paremmin soveltuviksi. Jatkossa olisi tärkeä selvittää, kuinka pohjoisen pitkän päivän olosuhteet vaikuttavat stevian diterpeeniglukosidipitoisuuksiin ja muuttuvatko eri glukosidien keskinäiset suhteet. The interest to cultivate stevia is growing globally also outside of its natural distribution range. Its sweet compounds ditherpenenoid glycosides can be used as sweet additive in low-calorie products because human body cannot use these compounds as an energy resource. The markets for diet foods and natural products are constantly growing and consumers are searching for more natural alternatives to chemical sweeteners.
The aim of this thesis was to evaluate the potential of stevia cultivation in Finland in Northern Ostrobothnia at the latitude of 65 ° N under two growing conditions: in the open field conditions and in a season house. Growing bags made by Biolan were used as a growing medium. The harvested crop result was measured by dry leaf weight. The contents of steviosides were not measured.
In the open field conditions total dry leaf crop was 187 grams from 15 plants and mean was 15 grams per plant. And in the season house total dry leaf crop was 267 grams from 15 plants and mean was 18 grams per plant. Season house conditions can be more easily controlled and thus as the results show season house can be seen as a suitable option for stevia cultivation.
Before establishing a large scale cultivation new varieties or strains adaptable to local conditions should be found and bred further to assort cold climate. In the future it would be important to reseach how northern long day conditions affect to diterpenoid glucosides and if the ratio of the main compounds: stevioside and rebaudioside A vary.
Tässä työssä selvitettiin stevian viljelyn onnistumista Pohjois-Pohjanmaan olosuhteissa. Kenttäkokeessa vertailtiin viljelyä avomaalla ja kausihuoneessa. Kasvualustana käytettiin Biolanin valmistamaa kasvusäkkiä. Kasvusäkin sisältämä kompostiseos on valmistettu vaaleasta rahkaturpeesta, broilerinlannasta, puukuitupuristeesta ja puunkuorirouheesta. Stevian satotulosta mitattiin lehtien kuivamassana, steviosidien pitoisuuksia ei mitattu.
Avomaalla kasvatetusta steviasta kerättyjen lehtien kuivapaino oli 187 grammaa 15 kasvista ja keskiarvo 15 grammaa kasvia kohden. Vastaavasti kausihuoneessa kasvatettujen kasvien lehtien kuivapaino oli 267 grammaa 15 kasvista ja keskiarvo 18 grammaa kasvia kohden. Kausihuoneessa
kasvatusolosuhteita voidaan paremmin kontrolloida ja satotulokset osoittavatkin kausihuoneen soveltuvan stevian viljelyyn.
Ennen stevian laajamittaisempaa viljelyä tulisi selvittää Suomen olosuhteisiin sopivia kantoja ja jalostaa niitä edelleen ilmastoomme paremmin soveltuviksi. Jatkossa olisi tärkeä selvittää, kuinka pohjoisen pitkän päivän olosuhteet vaikuttavat stevian diterpeeniglukosidipitoisuuksiin ja muuttuvatko eri glukosidien keskinäiset suhteet.
The aim of this thesis was to evaluate the potential of stevia cultivation in Finland in Northern Ostrobothnia at the latitude of 65 ° N under two growing conditions: in the open field conditions and in a season house. Growing bags made by Biolan were used as a growing medium. The harvested crop result was measured by dry leaf weight. The contents of steviosides were not measured.
In the open field conditions total dry leaf crop was 187 grams from 15 plants and mean was 15 grams per plant. And in the season house total dry leaf crop was 267 grams from 15 plants and mean was 18 grams per plant. Season house conditions can be more easily controlled and thus as the results show season house can be seen as a suitable option for stevia cultivation.
Before establishing a large scale cultivation new varieties or strains adaptable to local conditions should be found and bred further to assort cold climate. In the future it would be important to reseach how northern long day conditions affect to diterpenoid glucosides and if the ratio of the main compounds: stevioside and rebaudioside A vary.