VERTAISARVIOINTI OSANA OSAAMISKARTOITUSTA
Koski, Mia (2023)
Koski, Mia
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112731797
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112731797
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheeksi valikoitui osaamiskartoitus tekijän kiinnostuksesta henkilöstön osaamista ja osaamisen optimaalista hyödyntämistä kohtaan. Opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella osaamista vertaamalla tutkittavien oman osaamisen arviota vertaisarvioijan antamaan osaamisen arvioon. Tavoitteena on saada yritykselle toistettavissa oleva osaamiskartoituspohja sekä vertaisarvioitu osaamiskartoitus, joka antaa tietoa vertaisarvioinnin käytettävyydestä osaamisen johtamisessa ja kehittämisessä. Toimeksiantajana on Berner Oy, jossa opinnäytetyön tekijä työskentelee.
Organisaation osaaminen koostuu yksilöiden osaamisesta. Osaamisen merkitystä yritysten menestymisen takana ymmärretään koko ajan paremmin ja osaavan henkilökunnan osaamisen hyödyntäminen sekä johtaminen ovat avaimia menestymiseen yhä tiukkenevassa markkinatilanteessa. Osaamisen arvioinnin pohjana on määrittää se osaaminen, millä voidaan saavuttaa organisaation päämäärät sekä strategiset tavoitteet. Osaamista tulee voida myös mitata, jotta voidaan tarkemmin määritellä yrityksen kannalta riittävä osaaminen sekä mahdolliset osaamispuuteet. Yksi tapa mitata osaamista on osaamiskartoitus, jonka tarkoituksena on selvittää yksilön tämän hetken osaaminen sekä suuntaviivat osaamisen kehittämiseen. Osaamiskartoituksessa päävastuu arvioinnista on tekijällä itsellään, mutta sitä voidaan laajentaa esimerkiksi esimiehen tai tässä tutkimuksessa toteutetun vertaisarvioinnin kautta.
Opinnäytetyön kohderyhmänä oli Berner Medlabin yksilöllisten apuvälineratkaisujen myyntitiimi, josta tutkimukseen osallistui kuusi henkilöä seitsemästä. Tutkimuksen mittarina oli osaamiskartoitus, jossa osaaminen oli jaoteltu eri ryhmiin ja osa-alueisiin. Osaamiskartoitus toimi tämän tutkimuksen strukturoituna kyselykaavakkeena. Aineisto kerättiin osallistujilta verkossa tehdyllä kyselyhaastatteluna, jossa haastattelija täytti osaamiskartoituksen haastateltavan vastausten perusteella ja antoi samalla vertaisarvioinnin haastateltavien osaamisesta. Aineisto analysoitiin ja tulosten esittämiseen käytettiin kuvailevia ja tilastollisia menetelmiä. Analysoinnissa keskityttiin tutkittavien itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin välisiin eroavaisuuksiin.
Opinnäytetyön tutkimustuloksena todettiin, että oman osaamisen arviointi poikkeaa vain vähän vertaisarvioijan arvioista. Vähäiset poikkeavaisuudet osoittautuivat muodostuvan siitä, että vertaisarvioija arvio osaamisen vahvemmaksi kuin itse tutkittava. Tutkimuksesta jäi myös yrityksen sisäiseen käyttöön osaamiskartoituspohja sekä osaamiskartoituksen tulokset. Tuloksia voidaan hyödyntää strategisen osaamisen tarkastelussa ja kehittämisessä. Osaamiskartoitus on myös toistettavissa. Jatkokehityksenä osaamisen hallintaa voisi viedä osaamisenhallintajärjestelmään, jolloin osaamista olisi vielä helpompi hallita muodostaen erilaisia osaamiskokonaisuuksia. The aim of this thesis was to examine competence by comparing self-assessment with peer assessment. The goal was to create a repeatable competency map for the company and a peer-reviewed competence mapping, which shows the differences between self-assessment and peer assessment. The thesis was commissioned by Berner Oy.
The competence of the organization consists of the competence of individuals. The basis of competence assessment is to determine the competence that can be used to achieve the organization's goals and strategic goals. One way to measure competence is a competency mapping, which can be used to find out the individual's current competence and the guidelines for competence development. In competence mapping, self-assessment is considered the most important, but the mapping can be expanded with employer or peer assessments.
The target group of the thesis was Berner Medlab's individual assistive device solutions sales team. Six out of seven people from the sales team participated in the study. The competence was measured using a competence mapping, in which the competence was divided into different groups and sub-areas. The competence mapping served as a structured questionnaire for this study. The participants were interviewed using an online questionnaire for this study and the interviewer filled out a competency map based on the interviewee's answers and provided peer assessment simultaneously. The data was analyzed using descriptive and statistical methods to present the results. The analysis focused on the differences between the subjects' self-assessment and peer assessment.
As a result, it was found out that the assessment of one's own competence differs only slightly from the assessment of a peer assessor. Peer assessors assess competence as stronger than the subject himself. The thesis provided the company a competency map and the results of competence mapping for the internal use. The results can be used in the review and development of strategic competence. This competence mapping is also repeatable. As a further development, competence management could be transferred to a competence management system, in which case it would be even easier to manage competence by forming different competence groups.
Organisaation osaaminen koostuu yksilöiden osaamisesta. Osaamisen merkitystä yritysten menestymisen takana ymmärretään koko ajan paremmin ja osaavan henkilökunnan osaamisen hyödyntäminen sekä johtaminen ovat avaimia menestymiseen yhä tiukkenevassa markkinatilanteessa. Osaamisen arvioinnin pohjana on määrittää se osaaminen, millä voidaan saavuttaa organisaation päämäärät sekä strategiset tavoitteet. Osaamista tulee voida myös mitata, jotta voidaan tarkemmin määritellä yrityksen kannalta riittävä osaaminen sekä mahdolliset osaamispuuteet. Yksi tapa mitata osaamista on osaamiskartoitus, jonka tarkoituksena on selvittää yksilön tämän hetken osaaminen sekä suuntaviivat osaamisen kehittämiseen. Osaamiskartoituksessa päävastuu arvioinnista on tekijällä itsellään, mutta sitä voidaan laajentaa esimerkiksi esimiehen tai tässä tutkimuksessa toteutetun vertaisarvioinnin kautta.
Opinnäytetyön kohderyhmänä oli Berner Medlabin yksilöllisten apuvälineratkaisujen myyntitiimi, josta tutkimukseen osallistui kuusi henkilöä seitsemästä. Tutkimuksen mittarina oli osaamiskartoitus, jossa osaaminen oli jaoteltu eri ryhmiin ja osa-alueisiin. Osaamiskartoitus toimi tämän tutkimuksen strukturoituna kyselykaavakkeena. Aineisto kerättiin osallistujilta verkossa tehdyllä kyselyhaastatteluna, jossa haastattelija täytti osaamiskartoituksen haastateltavan vastausten perusteella ja antoi samalla vertaisarvioinnin haastateltavien osaamisesta. Aineisto analysoitiin ja tulosten esittämiseen käytettiin kuvailevia ja tilastollisia menetelmiä. Analysoinnissa keskityttiin tutkittavien itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin välisiin eroavaisuuksiin.
Opinnäytetyön tutkimustuloksena todettiin, että oman osaamisen arviointi poikkeaa vain vähän vertaisarvioijan arvioista. Vähäiset poikkeavaisuudet osoittautuivat muodostuvan siitä, että vertaisarvioija arvio osaamisen vahvemmaksi kuin itse tutkittava. Tutkimuksesta jäi myös yrityksen sisäiseen käyttöön osaamiskartoituspohja sekä osaamiskartoituksen tulokset. Tuloksia voidaan hyödyntää strategisen osaamisen tarkastelussa ja kehittämisessä. Osaamiskartoitus on myös toistettavissa. Jatkokehityksenä osaamisen hallintaa voisi viedä osaamisenhallintajärjestelmään, jolloin osaamista olisi vielä helpompi hallita muodostaen erilaisia osaamiskokonaisuuksia.
The competence of the organization consists of the competence of individuals. The basis of competence assessment is to determine the competence that can be used to achieve the organization's goals and strategic goals. One way to measure competence is a competency mapping, which can be used to find out the individual's current competence and the guidelines for competence development. In competence mapping, self-assessment is considered the most important, but the mapping can be expanded with employer or peer assessments.
The target group of the thesis was Berner Medlab's individual assistive device solutions sales team. Six out of seven people from the sales team participated in the study. The competence was measured using a competence mapping, in which the competence was divided into different groups and sub-areas. The competence mapping served as a structured questionnaire for this study. The participants were interviewed using an online questionnaire for this study and the interviewer filled out a competency map based on the interviewee's answers and provided peer assessment simultaneously. The data was analyzed using descriptive and statistical methods to present the results. The analysis focused on the differences between the subjects' self-assessment and peer assessment.
As a result, it was found out that the assessment of one's own competence differs only slightly from the assessment of a peer assessor. Peer assessors assess competence as stronger than the subject himself. The thesis provided the company a competency map and the results of competence mapping for the internal use. The results can be used in the review and development of strategic competence. This competence mapping is also repeatable. As a further development, competence management could be transferred to a competence management system, in which case it would be even easier to manage competence by forming different competence groups.