Hoitohenkilökunnan kokemuksia painehaavariskin arvioinnin osaamisesta sekä Braden riskimittarin käytöstä
Isosomppi, Aune (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112732106
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112732106
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hoitohenkilökunnan kokemuksia painehaavariskin arvioinnin osaamisestaan sekä Braden-riskiluokitusmittarin käytöstä. Braden riskiluokitusmittari otettiin systemaattises-ti käyttöön toimintakyvyn edistämisen yhteydessä yhtenä arvioinnin osa-alueena painehaavariskin arvioi-miseksi Espoon sairaalassa 2019. Tavoitteena opinnäytetyössä on saatujen tulosten avulla kehittää hoito-henkilökunnan painehaavavariskin arvioinnin osaamista, ja tukea hoitohenkilöstön Braden-riskiluokitusmittarin päivittäistä käyttöä hoitotyössä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Vastaajien piti vastata ennalta saatuihin tutkimuskysymyksiin ja kysely toteutettiin paperisena kyselykaavakkeena Espoon sairaalassa resurssikeskus-ken hoitohenkilökunnalle. Vastauksia saatiin kahdeksan kappaletta. Tutkimus analysointiin induktiivisella sisällönanalyysillä, jolla saatiin tieto hoitohenkilökunnan kokemuksia painehaavariskin osaamisestaan sekä Braden riskiluokitusmittarin käytöstä.
Tuloksista muodostui kolme pääluokkaa hoitohenkilökunnan omista kokemuksistaan painehaavariskin osaa-misen osalta, jotka olivat painehaavan tunnistamisen edistävistä tekijöistä, painehaavan ennaltaehkäisystä ja hallinnasta sekä painehaavariskin arvioinnin estävistä tekijöistä. Saadun aineiston perusteella muodostet-tiin pääluokat ja alaluokat.
Tulokset osoittivat hoitohenkilökunnan painehaavariskin arvioinnin osaamisessa sekä Braden riskiluokituksen mittarin käytössä puutteita. Suurimpia haasteita koettiin kirjaamisessa ja arvioinnin toteutumisesta sekä koulutuksen tarpeesta. Estävinä tekijöinä koettiin olevan työntekijöiden oma asenne, organisaatio, potilaa-seen ja Braden riskiluokitusmittariin liittyvät haasteet.
Saatua tietoa tullaan hyödyntämään tulevaisuudessa kohdentamalla koulutusta painehaavariskin arvioinnin kehittämisellä ja hoitokäytäntöjen yhtenäistämisellä sekä kehittämällä hoidon laatua Espoon sairaalassa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Vastaajien piti vastata ennalta saatuihin tutkimuskysymyksiin ja kysely toteutettiin paperisena kyselykaavakkeena Espoon sairaalassa resurssikeskus-ken hoitohenkilökunnalle. Vastauksia saatiin kahdeksan kappaletta. Tutkimus analysointiin induktiivisella sisällönanalyysillä, jolla saatiin tieto hoitohenkilökunnan kokemuksia painehaavariskin osaamisestaan sekä Braden riskiluokitusmittarin käytöstä.
Tuloksista muodostui kolme pääluokkaa hoitohenkilökunnan omista kokemuksistaan painehaavariskin osaa-misen osalta, jotka olivat painehaavan tunnistamisen edistävistä tekijöistä, painehaavan ennaltaehkäisystä ja hallinnasta sekä painehaavariskin arvioinnin estävistä tekijöistä. Saadun aineiston perusteella muodostet-tiin pääluokat ja alaluokat.
Tulokset osoittivat hoitohenkilökunnan painehaavariskin arvioinnin osaamisessa sekä Braden riskiluokituksen mittarin käytössä puutteita. Suurimpia haasteita koettiin kirjaamisessa ja arvioinnin toteutumisesta sekä koulutuksen tarpeesta. Estävinä tekijöinä koettiin olevan työntekijöiden oma asenne, organisaatio, potilaa-seen ja Braden riskiluokitusmittariin liittyvät haasteet.
Saatua tietoa tullaan hyödyntämään tulevaisuudessa kohdentamalla koulutusta painehaavariskin arvioinnin kehittämisellä ja hoitokäytäntöjen yhtenäistämisellä sekä kehittämällä hoidon laatua Espoon sairaalassa.