Esihenkilötyön merkitys varhaisen välittämisen tukena
Klasila, Rosaliina Amalia (2023)
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112832180
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112832180
Tiivistelmä
Tällä opinnäytetyöllä pyritään ymmärtämään millaista tukea henkilöstökonsultti kaipaa esihenkilöltään tai HR:ltä toteuttaakseen laadukkaasti varhaisen tuen mallia. Työ toteutettiin toimeksiantona henkilöstörekrytointia tekevälle yritykselle. Yritys haluaa pysyä nimettömänä tässä opinnäytetyössä. Tutkimusdatana toimii henkilöstökonsulteille suunnattu kysely, henkilöstökonsulttien haastattelut ja toimeksiantajan työkykyvastaavan haastattelu.
Tietoperusta valikoitui aiheista, jotka toimivat varhaisen tuen mallin tukena tai perustana mallille. Käsiteltyjä aiheita olivat varhaisen tuen malli kokonaisuudessaan, työkykyjohtaminen sekä työntekijän johtaminen muutoksessa. Varhaisen tuen mallissa käsittelin sen päävaiheita, HR:n roolia sekä toimeksiantajalla käyttöön otettua hyvinvointitiimiä ja heidän rooliaan varhaisen tuen mallin toteuttamisessa. Tietoperustassa on käytetty monipuolisesti erilaisia lähteitä joihin muun muassa kuuluu kirjoja hyvinvoinnista, artikkeleita työterveyslaitokselta, ajankohtaisia verkkoartikkeleita sekä tietoa toimeksiantajayrityksen verkkosivuilta. Käsittelin lopuksi yleisesti laadullista tutkimusta.
Opinnäytetyön analyysimenetelmänä toimi fenomenologinen analyysi, sillä kyseessä oli laadullisesta tutkimuksesta, jolla haluttiin saada selville työntekijöiden omaa kokemusta siitä millaista johtamista ja tukea he työlleen kaipaavat.
Tietoperusta valikoitui aiheista, jotka toimivat varhaisen tuen mallin tukena tai perustana mallille. Käsiteltyjä aiheita olivat varhaisen tuen malli kokonaisuudessaan, työkykyjohtaminen sekä työntekijän johtaminen muutoksessa. Varhaisen tuen mallissa käsittelin sen päävaiheita, HR:n roolia sekä toimeksiantajalla käyttöön otettua hyvinvointitiimiä ja heidän rooliaan varhaisen tuen mallin toteuttamisessa. Tietoperustassa on käytetty monipuolisesti erilaisia lähteitä joihin muun muassa kuuluu kirjoja hyvinvoinnista, artikkeleita työterveyslaitokselta, ajankohtaisia verkkoartikkeleita sekä tietoa toimeksiantajayrityksen verkkosivuilta. Käsittelin lopuksi yleisesti laadullista tutkimusta.
Opinnäytetyön analyysimenetelmänä toimi fenomenologinen analyysi, sillä kyseessä oli laadullisesta tutkimuksesta, jolla haluttiin saada selville työntekijöiden omaa kokemusta siitä millaista johtamista ja tukea he työlleen kaipaavat.