Turvallisuusanalyysiprosessin tehostaminen
Põldsam, Joosep (2023)
Põldsam, Joosep
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112832378
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112832378
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena oli tutkia, miten voitaisiin optimoida ASIL-luokituksen saamisprosessia. Tilaajayrityksen asiantuntijan haastattelun yhteydessä kävi ilmi, että turvallisuusanalyysi vie paljon resursseja ja kaipaisi optimointia.
Ensimmäiseksi selviteltiin, mikä on turvallisuusanalyysin tavoite ja mitä turvallisuusanalyysi pitää sisällään. Tutkittiin, mitä ovat ASIL-luokitukset, mikä on HAZOP-analyysi, mikä on FMEA-analyysi ja millaisia muita prosesseja turvallisuusanalyysissä käytetään. Tutkimisessa käytettiin apuna yrityksen sisäisiä resursseja, kuten dokumentaatiota ja asiantuntijoiden haastatteluja, sekä käytin verkosta löytyvää tietoa.
Tästä tuloksena ymmärrettiin, että tällä hetkellä turvallisuusanalyysissä käytössä olevista työkaluista varsinkaan Excel ei sellaisenaan sovellu tuvallisuusanalyysin käyttöön, sillä isoilla datamäärillä Excelistä tulee hidas ja hankala käyttää HAZOP- ja FMEA-analyyseihin sekä eri versioiden keskeiseen vertailuun.
Yksi työkaluista oli HAZOP manager, joka tarkemmassa tarkastelussa osoittautui tähän käyttötarkoitukseen sopimattomaksi, sillä siinä ei ollut kaikkia vaadittavia ominaisuuksia, kuten FMEA-analyysia. Toinen vaihtoehto oli Exida SILCall työkalu. SILCal vaikutti paremmalta vaihtoehdolta, mutta tarkemmassa tarkastelussa selvisi, että se ei tue HAZOP-analyysia eikä jäljitettävyyttä. Kolmantena vaihtoehtona oli Ansys medini analyze, joka vaikutti tuotekuvauksen mukaan mahdolliselta tuotteelta, jota voisi testata käytössä. Valitettavasti työkalun toimittajalla ei ollut heti tarjolla demotyökalua, jolla olisi voinut testata sen käytettävyyttä.
Työn lopputuloksena selvisi, että valmiita työkaluja on todella vähän, ja niistä mahdollisesti vain yksi eli Ansys medini analyze sopeutuisi tilaajayrityksen käyttöön. Sen takia suosittelen myös harkitsemaan oman työkalun luomista tai jonkun olemassa olevan työkalun muokkaamista turvallisuusanalyysiin sopivaksi.
Ensimmäiseksi selviteltiin, mikä on turvallisuusanalyysin tavoite ja mitä turvallisuusanalyysi pitää sisällään. Tutkittiin, mitä ovat ASIL-luokitukset, mikä on HAZOP-analyysi, mikä on FMEA-analyysi ja millaisia muita prosesseja turvallisuusanalyysissä käytetään. Tutkimisessa käytettiin apuna yrityksen sisäisiä resursseja, kuten dokumentaatiota ja asiantuntijoiden haastatteluja, sekä käytin verkosta löytyvää tietoa.
Tästä tuloksena ymmärrettiin, että tällä hetkellä turvallisuusanalyysissä käytössä olevista työkaluista varsinkaan Excel ei sellaisenaan sovellu tuvallisuusanalyysin käyttöön, sillä isoilla datamäärillä Excelistä tulee hidas ja hankala käyttää HAZOP- ja FMEA-analyyseihin sekä eri versioiden keskeiseen vertailuun.
Yksi työkaluista oli HAZOP manager, joka tarkemmassa tarkastelussa osoittautui tähän käyttötarkoitukseen sopimattomaksi, sillä siinä ei ollut kaikkia vaadittavia ominaisuuksia, kuten FMEA-analyysia. Toinen vaihtoehto oli Exida SILCall työkalu. SILCal vaikutti paremmalta vaihtoehdolta, mutta tarkemmassa tarkastelussa selvisi, että se ei tue HAZOP-analyysia eikä jäljitettävyyttä. Kolmantena vaihtoehtona oli Ansys medini analyze, joka vaikutti tuotekuvauksen mukaan mahdolliselta tuotteelta, jota voisi testata käytössä. Valitettavasti työkalun toimittajalla ei ollut heti tarjolla demotyökalua, jolla olisi voinut testata sen käytettävyyttä.
Työn lopputuloksena selvisi, että valmiita työkaluja on todella vähän, ja niistä mahdollisesti vain yksi eli Ansys medini analyze sopeutuisi tilaajayrityksen käyttöön. Sen takia suosittelen myös harkitsemaan oman työkalun luomista tai jonkun olemassa olevan työkalun muokkaamista turvallisuusanalyysiin sopivaksi.