Hyviä käytäntöjä isä-lapsi suhteen tukemiseksi

Abstract

Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata millaisia hyviä käytäntöjä on isä-lapsi suhteen tukemiseksi. Tavoitteena on, että saatua tietoa voidaan hyödyntää isä-lapsi toiminnan kehittämiseksi. Tutkimus toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmällä. Opinnäytetyön tietoperusta keskittyy isänä olemiseen, isän rooliin sekä isän ja lapsen suhteeseen.

Kirjallisuuskatsauksen aineistohaku toteutettiin kesä-elokuussa 2014. Tiedonhaku tehtiin kahdeksaan tietokantaan, jotka olivat Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos, Väestöliitto, Pe-lastakaa Lapset Ry, Ensi- ja Turvakotien liitto, Sosiaali- ja terveysministeriö, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Kansanterveyslaitos ja Stakes. Aineisto koostui kahdesta Väestöliiton perhebarometristä vuosilta 2006 ja 2011. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällön analyysilla.

Tulosten perusteella isät haluavat näyttää rakkauttaan lapsiansa kohtaan viettämällä enemmän aikaa yhdessä. Lapsen kanssa yhdessä oleminen on isyyden yksi parhaista puolista. Isät kokevat ongelmalliseksi ajanpuutteen. Virallisilta tahoilta toivottiin enemmän tukea isyyteen. Isät pitivät omaa osallistumistaan raskausaikana ja lapsen syntymähetkenä tärkeänä. Isien osallistuminen lastenhoitoon on pääasiassa fyysistä ja konkreettista. Työ aiheuttaa haasteita isien ajankäytön suunnittelemiseen. Työ vie aikaa lapsilta ja perheeltä. Yhteiskunta on ymmärtänyt isyyden merkityksen ja alkanut tukea isyyttä kehittämällä vanhempainvapaata, mutta silti isät käyttävät vielä vähän heille oikeutettuja vapaita. Myös työpaikoilla on herätty isyyteen ja alettu kehittää työn joustavuutta.

Hyvä käytäntö syntyy usein arkipäivän tarpeista yhteistyön tuloksena. Hyvät käytännöt voivat olla niin itsestään selviä, ettei niiden nostamista jalustalle koeta tarpeellisena. Tuloksista ilmeni tällaisia arkipäiväisiä asioita, jotka voidaan nähdä isän ja lapsen suhdetta tukevina hyvinä käytäntöinä.

Objective of this thesis was to portray good practices to support the relationship between father and child. The thesis assignment was a descriptive literature summary. Data search was done between June and August 2014. Search was made in eight databases that were Finnish National Institute for Health and Welfare, Family Federation of Finland, Save the Children Finland, Finnish Federation of Mother and Child Homes and Shelters, Finnish Ministry of Social Affairs and Health, Mannerheim League of Child Welfare, Finnish National Public Health Institute and Finnish Research and Improve-ment Center of Social Affairs and Health. Data consisted of two Family Federation of Finland family barometers from years 2006 and 2011. Data was analyzed using a theory guided content analysis.

Results indicated that fathers wanted to show their love towards their children by spending more time together. Being together with their children was considered one of the best things in fatherhood. Fathers felt that lack of time was problematic and especially work gave a challenge in time control since it takes time from children and family. Fathers wished for more support to fatherhood from official institutions like the child health center. Participating in gestation and in childbirth was considered to be very important. Fathers partake in childcare was mainly physical and concrete. Society has understood the importance of fatherhood and started to support and improve parental leaves. However fathers still use very little of those leaves that they are entitled to. Workplaces have also started to support fatherhood by improving job flexibility.