Työhyvinvointi ja sen kehittäminen : case: Kotoisin Oy
Ahola, Jasper (2023)
Ahola, Jasper
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112932662
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112932662
Tiivistelmä
Taustalla olevan kasvavan huolen ja tarpeen takia Kotoisin Oy päätti selvittää henkilöstönsä työhyvinvointia. Tämän tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli ymmärtää syvällisesti henkilöstön kokemuksia, tunteita ja näkemyksiä heidän nykyisestä työhyvinvoinnistaan sekä tunnistaa mahdolliset kehittämiskohteet.
Valitsin avoimen haastattelumenetelmän, koska uskoin sen tarjoavan syvällisemmän kuvan henkilöstön työhyvinvoinnista. Avoimet kysymykset antoivat haastateltaville mahdollisuuden ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan vapaasti ilman rajoittavia kysymysrakenteita. Tämän menetelmän avulla saadun aineiston uskoin heijastavan aidompaa ja syvällisempää näkemystä aiheesta.
Kun haastattelut oli suoritettu, tallennetut tiedot analysoitiin huolellisesti. Analyysin tuloksena tunnistin useita keskeisiä teemoja sekä mahdollisia parantamiskohteita työhyvinvoinnissa. Tulokset osoittivat, että vaikka monet työntekijät kokivat positiivisia aspekteja työssään, oli myös selkeitä haasteita ja kehittämistarpeita.
Yksi keskeinen löydös oli, että avoin haastattelumenetelmä työhyvinvoinnin kartoittamisessa, toimi tehokkaana välineenä tuomaan esille työntekijöiden äänen ja heidän huolensa. Yleisesti ottaen tämä tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että työhyvinvointi on olennainen tekijä paitsi yksilön terveyden ja tyytyväisyyden kannalta, myös organisaation menestyksen ja tuottavuuden näkökulmasta.
Valitsin avoimen haastattelumenetelmän, koska uskoin sen tarjoavan syvällisemmän kuvan henkilöstön työhyvinvoinnista. Avoimet kysymykset antoivat haastateltaville mahdollisuuden ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan vapaasti ilman rajoittavia kysymysrakenteita. Tämän menetelmän avulla saadun aineiston uskoin heijastavan aidompaa ja syvällisempää näkemystä aiheesta.
Kun haastattelut oli suoritettu, tallennetut tiedot analysoitiin huolellisesti. Analyysin tuloksena tunnistin useita keskeisiä teemoja sekä mahdollisia parantamiskohteita työhyvinvoinnissa. Tulokset osoittivat, että vaikka monet työntekijät kokivat positiivisia aspekteja työssään, oli myös selkeitä haasteita ja kehittämistarpeita.
Yksi keskeinen löydös oli, että avoin haastattelumenetelmä työhyvinvoinnin kartoittamisessa, toimi tehokkaana välineenä tuomaan esille työntekijöiden äänen ja heidän huolensa. Yleisesti ottaen tämä tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että työhyvinvointi on olennainen tekijä paitsi yksilön terveyden ja tyytyväisyyden kannalta, myös organisaation menestyksen ja tuottavuuden näkökulmasta.