Nuorten miesten kokemuksia mielenterveyshoitoon pääsystä: laadullinen haastattelututkimus
Elisa, Salminen (2023)
Elisa, Salminen
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023113032846
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023113032846
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyönä toteutetun tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kuopiolaisten nuorten miesten kokemuksia perusterveydenhuollon tasoiseen mielenterveyshoitoon pääsystä sekä mahdollisista hoitoon pääsyn esteistä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa mielenterveyspalveluiden kehittämisen tueksi Mieliteko-ohjelmaan.
Opinnäytetyön teoreettinen osa käsittelee sekä organisatorisia että sosiaalisia esteitä mielenterveyshoidon piiriin hakeutumiselle. Keräsin tietoa sekä suomalaisista että kansainvälisistä tutkimuksista hyödyntäen kotimaisia ja kansainvälisiä tietokantoja. Organisatoriset esteet tarkoittavat tekijöitä, jotka liittyvät terveyspalveluiden rakenteeseen ja toimintaan. Näihin voi kuulua esimerkiksi epäselvät yhteydenotto-/kommunikaatiokanavat, riittämätön tieto palveluiden saavutettavuudesta sekä pitkät jonotusajat. Sosiaaliset esteet puolestaan liittyvät sosiaaliseen kontekstiin ja voivat estää yksilöä hakemasta mielenterveyshoitoa välttääkseen kokemusta sosiaalisesta leimautumisesta tai pelkoa arvostelusta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin haastattelemalla neljää kuopiolaista miestä. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tulosten mukaan suurimmaksi haasteeksi mielenterveyshoitoon pääsyssä koettiin organisatoriset tekijät. Kaupungin ja oppilaitosten nettisivuilla ei koettu olevan riittävän selkeitä yhteystietoja tai hoitoon hakeutumisen ohjeita. Haastateltavista kolme kertoivat, etteivät he olleet saaneet hoitoa/palvelua, vaikka kokivat tarvitsevansa hoitoa akuuttiin tilanteeseensa. Sen sijaan sisäiset tekijät, kuten häpeän kokemus omasta tilanteesta tai leimautumisen pelko ei ollut kenenkään haastateltavan esteenä hoitoon hakeutumiselle. Haastateltavilta nousi ehdotuksia matalan kynnyksen mielenterveysavun järjestämiselle Kuopiossa. Kehittämisehdotuksia olivat:
1. ”Walk-in”-tyyppinen vastaanottotoiminta: ajanvarausta tai soittokontaktia ei entuudestaan tarvita, vaan vastaanotolle voisi vain mennä jonotusperiaattella.
2. Yksi puhelinnumero, minne voisi soittaa ja joko keskustella heti ongelmista tai varata keskustelua varten ajan.
3. Oma nettisivu, mistä voisi varata ajan.
4. Ilman pitkää jonotusaikaa oleva vastaanotto minne ei tarvitse ilmoittautua, kun on avun tarpeessa.
Opinnäytetyön teoreettinen osa käsittelee sekä organisatorisia että sosiaalisia esteitä mielenterveyshoidon piiriin hakeutumiselle. Keräsin tietoa sekä suomalaisista että kansainvälisistä tutkimuksista hyödyntäen kotimaisia ja kansainvälisiä tietokantoja. Organisatoriset esteet tarkoittavat tekijöitä, jotka liittyvät terveyspalveluiden rakenteeseen ja toimintaan. Näihin voi kuulua esimerkiksi epäselvät yhteydenotto-/kommunikaatiokanavat, riittämätön tieto palveluiden saavutettavuudesta sekä pitkät jonotusajat. Sosiaaliset esteet puolestaan liittyvät sosiaaliseen kontekstiin ja voivat estää yksilöä hakemasta mielenterveyshoitoa välttääkseen kokemusta sosiaalisesta leimautumisesta tai pelkoa arvostelusta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin haastattelemalla neljää kuopiolaista miestä. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tulosten mukaan suurimmaksi haasteeksi mielenterveyshoitoon pääsyssä koettiin organisatoriset tekijät. Kaupungin ja oppilaitosten nettisivuilla ei koettu olevan riittävän selkeitä yhteystietoja tai hoitoon hakeutumisen ohjeita. Haastateltavista kolme kertoivat, etteivät he olleet saaneet hoitoa/palvelua, vaikka kokivat tarvitsevansa hoitoa akuuttiin tilanteeseensa. Sen sijaan sisäiset tekijät, kuten häpeän kokemus omasta tilanteesta tai leimautumisen pelko ei ollut kenenkään haastateltavan esteenä hoitoon hakeutumiselle. Haastateltavilta nousi ehdotuksia matalan kynnyksen mielenterveysavun järjestämiselle Kuopiossa. Kehittämisehdotuksia olivat:
1. ”Walk-in”-tyyppinen vastaanottotoiminta: ajanvarausta tai soittokontaktia ei entuudestaan tarvita, vaan vastaanotolle voisi vain mennä jonotusperiaattella.
2. Yksi puhelinnumero, minne voisi soittaa ja joko keskustella heti ongelmista tai varata keskustelua varten ajan.
3. Oma nettisivu, mistä voisi varata ajan.
4. Ilman pitkää jonotusaikaa oleva vastaanotto minne ei tarvitse ilmoittautua, kun on avun tarpeessa.