Muutosjohtamisen vaikutus esihenkilöiden työhyvinvointiin
Caner, Suvi; Mettovaara, Johanna (2023)
Caner, Suvi
Mettovaara, Johanna
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023113033171
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023113033171
Tiivistelmä
Muutokset työssä ja muutosjohtaminen luovat paineita työyhteisölle ja työhyvinvoinnille. Nämä lisäävät johtamiseen liittyviä paineita vaikuttaen suoraan henkilöstöön ja työssä jaksamiseen kaikilla tasoilla. Muutosten keskellä, erinäisten paineiden ja odotusten myötä, esihenkilöihin saattaa kohdistua monenlaista arvostelua työntekijöiden ja organisaation tasolta.
Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin laadullisin menetelmin haastattelemalla Pohjois-Suomessa vaikuttavan yksityisen sosiaali- ja terveysalan toimijan esihenkilöitä. Organisaatiossa meneillään oleva organisaatiomuutos mahdollisti tutkimuksellisen kehittämistyön tekemisen esihenkilöiden työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tutkimusosion tarkoituksena oli kuvailla esihenkilöiden työhyvinvointia organisaatiomuutoksessa ja tavoitteena tuottaa tietoa työhyvinvoinnin tilasta kehittämisvaiheen tueksi. Kehittämisosion tarkoituksena oli tutkimusvaiheen ja yhteiskehittämismenetelmien pohjalta luoda muutosjohtamisen kehittämissuunnitelma organisaation hyödynnettäväksi ja tavoitteena oli parantaa organisaation valmiuksia tukea esihenkilöiden työhyvinvointia muutosjohtamisessa. Tiedonkeruu toteutettiin yksilöhaastatteluina etäyhteyden välityksellä Microsoft Teamsin kautta sekä kehittämistyöpajan muodossa. Haastattelujen aineiston analysointi toteutettiin induktiivisella sisällönanalyysilla ja luokittelulla.
Tutkimuksen tulosten mukaan esihenkilöt kokivat muutokset nykyaikaisena ja positiivisena kehittymisenä. Esihenkilöt toivoivat kuitenkin muutoksista tiedottamiseen selkeyttä ja johdonmukaisuutta. Työhyvinvointi koettiin tulosten mukaan kokonaisvaltaisesti hyväksi. Tavoitteiden puuttuminen ja haasteet tiedon- sekä avunsaannissa vaikuttivat kokemukseen työhyvinvoinnista. Oma esihenkilö ja kollegat tukivat työhyvinvointia muutoksen keskellä.
Esihenkilöiden esiin tuomissa kehittämistarpeissa nousi esiin toiveet kohtuullisesta työmäärästä, aikaa palautua työstä, saada lisää palkkaa ja palkitsemista, lisä- ja täydennyskoulutuksia sekä yhteisiä tapaamisia kollegoiden kanssa. Tutkimuksen tulokset tukevat ajatuksia siitä, että muutosjohtamisessa ja esihenkilöiden työhyvinvoinnin kehittämisessä tulee huomioida esihenkilötyön kuormittavuus, työn mukainen palkkaus, mahdollisuus koulutuksiin ja työnohjaukseen sekä verkostoituminen kollegojen kanssa. Tutkimuksellisen kehittämistyön lopputuloksena syntyi tutkimustietoon ja esihenkilöiden kokemukseen muutosjohtamisesta sekä työhyvinvoinnista perustuva kehittämissuunnitelma, jota organisaatio voi hyödyntää esihenkilöiden työhyvinvoinnin tukemisessa organisaatiossa tapahtuvien muutosten aikana.
Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin laadullisin menetelmin haastattelemalla Pohjois-Suomessa vaikuttavan yksityisen sosiaali- ja terveysalan toimijan esihenkilöitä. Organisaatiossa meneillään oleva organisaatiomuutos mahdollisti tutkimuksellisen kehittämistyön tekemisen esihenkilöiden työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tutkimusosion tarkoituksena oli kuvailla esihenkilöiden työhyvinvointia organisaatiomuutoksessa ja tavoitteena tuottaa tietoa työhyvinvoinnin tilasta kehittämisvaiheen tueksi. Kehittämisosion tarkoituksena oli tutkimusvaiheen ja yhteiskehittämismenetelmien pohjalta luoda muutosjohtamisen kehittämissuunnitelma organisaation hyödynnettäväksi ja tavoitteena oli parantaa organisaation valmiuksia tukea esihenkilöiden työhyvinvointia muutosjohtamisessa. Tiedonkeruu toteutettiin yksilöhaastatteluina etäyhteyden välityksellä Microsoft Teamsin kautta sekä kehittämistyöpajan muodossa. Haastattelujen aineiston analysointi toteutettiin induktiivisella sisällönanalyysilla ja luokittelulla.
Tutkimuksen tulosten mukaan esihenkilöt kokivat muutokset nykyaikaisena ja positiivisena kehittymisenä. Esihenkilöt toivoivat kuitenkin muutoksista tiedottamiseen selkeyttä ja johdonmukaisuutta. Työhyvinvointi koettiin tulosten mukaan kokonaisvaltaisesti hyväksi. Tavoitteiden puuttuminen ja haasteet tiedon- sekä avunsaannissa vaikuttivat kokemukseen työhyvinvoinnista. Oma esihenkilö ja kollegat tukivat työhyvinvointia muutoksen keskellä.
Esihenkilöiden esiin tuomissa kehittämistarpeissa nousi esiin toiveet kohtuullisesta työmäärästä, aikaa palautua työstä, saada lisää palkkaa ja palkitsemista, lisä- ja täydennyskoulutuksia sekä yhteisiä tapaamisia kollegoiden kanssa. Tutkimuksen tulokset tukevat ajatuksia siitä, että muutosjohtamisessa ja esihenkilöiden työhyvinvoinnin kehittämisessä tulee huomioida esihenkilötyön kuormittavuus, työn mukainen palkkaus, mahdollisuus koulutuksiin ja työnohjaukseen sekä verkostoituminen kollegojen kanssa. Tutkimuksellisen kehittämistyön lopputuloksena syntyi tutkimustietoon ja esihenkilöiden kokemukseen muutosjohtamisesta sekä työhyvinvoinnista perustuva kehittämissuunnitelma, jota organisaatio voi hyödyntää esihenkilöiden työhyvinvoinnin tukemisessa organisaatiossa tapahtuvien muutosten aikana.