Saunoista sairaaloihin: kansanomaisesta kätilötaidosta kansanterveyslain tuomiin muutoksiin suomalaisessa kätilötyössä

Abstract

Suomalaisen kätilötyön juuret ulottuvat kansanomaiseen kätilötyöhön. Kansankätilöiden tiedot ja taidot pohjautuivat kansanperinteeseen. Kansankätilöiden tehtävänä oli tukea naista aina raskausajasta lapsivuodeaikaan asti. Suomalaiset kätilöt olivat kansankätilöitä 1700-luvun loppupuolelle saakka, jonka jälkeen rinnalle nousivat koulutetut kätilöt. Suomen ollessa osa Ruotsin valtakuntaa, Tukholmalaisen kätilökoulutuksen piiriin pääsi naisia myös Suomen alueelta. Suomi kuitenkin irtaantui Ruotsin vallan alaisuudesta Venäjän suuriruhtinaskunnaksi 1800-luvun alussa, jolloin alettiin perustamaan myös omaa kätilöiden koulutusjärjestelmää Helsinkiin. Itsenäisen Suomen aikaan siirtymisen jälkeen kätilöiden toimivaltaa terveydenhuollossa alettiin kuitenkin systemaattisesti supistamaan. Nykyiseen muotoonsa suomalaisen kätilötoimen sisältö asettui vuoden 1972 kansanterveyslain seurauksena. Tällöin kätilöiden tilalle neuvolatoimintaan nousivat terveyssisaret (terveydenhoitajat) ja kätilöiden toimenkuva muuttui äidin kokonaisvaltaisesta huolenpidosta synnytyskeskeiseksi.

Opinnäytetyössä tarkasteltiin suomalaisen kätilötyön yleishistoriallista kehitystä ja sen murroskohtia kirjallisuuskatsauksen muodossa. Tarkoituksena oli luoda selkeä aikajana suomalaisen kätilötyön yleisestä kehityksestä aina kansaomaisesta kätilötyöstä vuoden 1972 kansanterveyslain tuomiin muutoksiin saakka.

Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Luonteeltaan opinnäytetyö edusti kirjallisuuskatsausta, jossa tutkimuskirjallisuutta pyrittiin nitomaan yhteen kattavaksi, mutta tiiviiksi yleisesitykseksi. Opinnäytetyön koostamisen prosessiin kuului tutkimuskirjallisuuden etsiminen ja läpikäyminen, tutkimuskirjallisuuden analysointi sekä tulosten raportoiminen kirjallisuuskatsaus-luonteisen opinnäytetyön muotoon.

The traditional Finnish midwifery was based on folklore before the development of midwifery education. Their mission was to support women during pregnancy, childbirth and childhood. Midwifery education began to be organized in Stockholm in the 18th century. Since Finland was part of the Swedish Empire at the time, Finnish midwives were also educated in Stockholm. Finland became part of Russia as a Grand Duchy at the beginning of the 19th century, which is why Finland had to establish its own midwifery school in Helsinki. After Finland's independence in 1917, the job description of midwives was reformed. The Public Health Act published in 1972 brought the most significant change to the job description of Finnish midwives. Midwives were replaced by public health nurses in maternity clinics. Due to the Public Health Act, midwifery began to focus only on childbirth instead of comprehensively caring for the mother.

The thesis examined the historical development of Finnish midwifery from the time of traditional midwifery to the time after the Public Health Act. The purpose was to create an overall picture of the historical development of Finnish midwifery. The process consisted of searching, reviewing and analyzing the research literature and reporting the results of the research. The thesis in the form of a literature review represents qualitative research.