Aktiivinen kokija vai passiivinen seuraaja: vuorovaikutuksellinen yleisösuhde kahdenvälisessä tanssiteoksessa
Kallio, Taru (2023)
Kallio, Taru
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120434192
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120434192
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin esiintyjän ja katsojan välistä vuorovaikutussuhdetta ja sen muodostumista kahdenvälisen tanssiteoksen esitystilanteessa. Tavoitteena oli löytää keinoja ja menetelmiä, joilla edistää esitystilanteessa esiintyjän ja katsojan välille muodostuvaa yleisösuhdetta aktiivisemmaksi ja vuorovaikutuksellisemmaksi. Työn tavoitteena oli myös kehittää opinnäytetyön tekijää taiteilijana ja esiintyjänä, sekä yhdistää pedagogista näkökulmaa taiteilijan työhön.
Tutkimus tapahtui taiteellisen tutkimuksen periaattein, eli taiteellista työtä, kahdenvälistä Duetto-tanssiteostatehdessä kerättiin myös kokemuksellista ja subjektiivista tietoa opinnäytetyön kirjallisen osuuden materiaaliksi. Kirjallinen ja taiteellinen työ tukivat prosessin aikana toistensa edistymistä selkeässä vuoropuhelussa. Teoriatiedon kerääminen kirjallisten lähteiden ja asiantuntijahaastatteluiden muodossa kehittivät taiteellisen työn prosessia, ja taiteellisessa työssä esiin tulleet havainnot toivat subjektiivista kokemustietoa osaksi kirjallista työtä. Esiintyjän ja katsojan vuorovaikutusta tutkittiin työssä katseen- ja tilankäytön, taidekasvatuksen ja peilisoluteorian näkökulmista.
Prosessissa syntyi valmis teos, Duetto – tanssiteos yhdelle tanssijalle ja yhdelle katsojalle. Tekijä löysi taiteellisessa prosessissa taiteellispedagogisen otteen, jota hyödynsi osana esiintyjäntyötä teoksen demoesityksissä. Kahdenvälisen teoksen vuorovaikutuksellisen esiintyjäntyön huomattiin hyötyvän pedagogisesta, kuuntelevasta ja ohjaavasta olemisen tavasta. Samalla kysymys katsojan aktiivisuudesta tai passiivisuudesta tanssiteoksessa selkeytyi ja täsmentyi. Opinnäytetyön tekijä pääsi haastamaan itseään monipuolisesti ammatillisesti, ja koki prosessin loppupuolella kehittyneensä ammatissaan. Teokselle suunniteltiin jatkoa jo prosessin aikana, ja onkin oletettavaa, että se jatkaa matkaansa luoden kulttuurihyvinvointia ja parantaen tanssin saatavuutta ja saavutettavuutta.
Tutkimus tapahtui taiteellisen tutkimuksen periaattein, eli taiteellista työtä, kahdenvälistä Duetto-tanssiteostatehdessä kerättiin myös kokemuksellista ja subjektiivista tietoa opinnäytetyön kirjallisen osuuden materiaaliksi. Kirjallinen ja taiteellinen työ tukivat prosessin aikana toistensa edistymistä selkeässä vuoropuhelussa. Teoriatiedon kerääminen kirjallisten lähteiden ja asiantuntijahaastatteluiden muodossa kehittivät taiteellisen työn prosessia, ja taiteellisessa työssä esiin tulleet havainnot toivat subjektiivista kokemustietoa osaksi kirjallista työtä. Esiintyjän ja katsojan vuorovaikutusta tutkittiin työssä katseen- ja tilankäytön, taidekasvatuksen ja peilisoluteorian näkökulmista.
Prosessissa syntyi valmis teos, Duetto – tanssiteos yhdelle tanssijalle ja yhdelle katsojalle. Tekijä löysi taiteellisessa prosessissa taiteellispedagogisen otteen, jota hyödynsi osana esiintyjäntyötä teoksen demoesityksissä. Kahdenvälisen teoksen vuorovaikutuksellisen esiintyjäntyön huomattiin hyötyvän pedagogisesta, kuuntelevasta ja ohjaavasta olemisen tavasta. Samalla kysymys katsojan aktiivisuudesta tai passiivisuudesta tanssiteoksessa selkeytyi ja täsmentyi. Opinnäytetyön tekijä pääsi haastamaan itseään monipuolisesti ammatillisesti, ja koki prosessin loppupuolella kehittyneensä ammatissaan. Teokselle suunniteltiin jatkoa jo prosessin aikana, ja onkin oletettavaa, että se jatkaa matkaansa luoden kulttuurihyvinvointia ja parantaen tanssin saatavuutta ja saavutettavuutta.