Kulttuurisia kohtaamisia: varhaiskasvattajien valmiudet kohdata toisesta kulttuurista tuleva lapsi ja hänen perheensä
Hakkarainen, Katri (2023)
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120534374
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120534374
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin varhaiskasvattajien valmiuksia kohdata toisesta kulttuurista tuleva lapsi ja hänen perheensä. Pääosassa olivat varhaiskasvattajien omat ajatukset heidän valmiuksistaan monikulttuurisesta työskentelystä. Tutkimusten mukaan maahanmuuttajien määrä on lähes tuplaantunut Suomessa vimeisen 10 vuoden aikana. Tästä johtuen varhaiskasvattajien osaaminen monikulttuurisuuteen liittyen korostuu ja tulee korostumaan lisää lähitulevaisuudessa.
Tutkimus toteutettiin haastattelupohjaisena kvalitatiivisena tutkimuksena. Teoriapohjan kerääminen ohjasi haastattelukysymyksien muodostumista, mutta kysymysten muodostamiseen käytettiin myös tutkijan omia havaintoja aihealueelta, jotta kysymysten muodostuminen ei rajoittuisi jo tutkittuihin aihealueisiin. Haastattelut toteutettiin toimeksiantajan tiloissa rauhallisena ajankohtana ja haastateltavat olivat valmiiksi saaneet aikaa perehtyä kysymyksiin, jotta he ovat pystyneet valmiiksi jo miettimään aihealuetta mielessään ja vastaukset tulevat kysymyksiin luontevasti.
Tutkimuksen tuloksien pohjalta kävi ilmi, että vaikka varhaiskasvattajilla on jonkin verran valmiuksia ja osaamista kohdata toisesta kulttuurista tuleva lapsi ja hänen perheensä, osaamista ja erilaisia työkaluja monikulttuuriseen työskentelyyn haluttaisiin lisää. Haastattelun tuloksista kävi ilmi, että erilaiset haasteet kuten kielimuuri, vaikeuttivat toisesta kulttuurista tulevan lapsen ja hänen perheensä kanssa työskentelyä. Toimeksiantajalla oli tarjota joitain työvälineitä, kuten tulkkipalvelut ja kuvakommunikointi työn helpottamiseksi, mutta haastattelujen pohjalta selvisi, että työnantajilta toivottiin myös lisää resursseja ja koulutusmahdollisuuksia, vaikka osa varhaiskasvattajista oli sitä saanutkin. Haastatteluiden perusteella huomattiin, että varhaiskasvattajat pitävät monikulttuurista osaamista tärkeänä. Kiinnostus oman osaamisen edistämiseen tuli myös esiin tuloksissa.
Aiheeseen liittyen on tehty muitakin opinnäytetöitä ja aiheesta löytyy erilaisia artikkeleita ja tietoa. Aihe on kuitenkin sen verran laaja, että sitä on käsitelty monesta eri näkökulmasta, joten mitään täysin vastaavanlaisia tutkimuksia ei juurikaan ollut. Tutkimusta voitaisiin jatkaa selvittämällä varhaiskasvattajien ajatuksia laajemmin, kuten esimerkiksi valtakunnallisesti. Näin saataisiin laajempi selvitys varhaiskasvattajien tarvitsemasta tuesta monikulttuurisessa työskentelyssä, eikä tietyn alueen toimintatavat rajoita tuloksia. The thesis researched the readiness of early childhood educators to work with children and their families from other cultures. The primary focus was on the early childhood educators' own thoughts about their readiness for multicultural work. According to research, the number of immigrants has almost doubled in Finland during the last 10 years. Because of this, the competence of early childhood educators in relation to multiculturalism is emphasized and will become more emphasized in the near future.
The study was conducted as an interview-based qualitative study. Collecting the theory base guided the formation of interview questions, but the researcher's own observations of the subject were also used to form the questions, so that the formation of questions would not be limited to subject areas already re-searched. The interviews were conducted at the client's premises during naptime and the interviewees had already had time to familiarize themselves with the questions, so that they were able to think about the topic and the answers to the questions would come more naturally.
Based on the results of the thesis, it turned out that although early childhood educators have some skills and know-how to work with children and their families from other cultures, more know-how and different tools for multicultural work would be desired. The results of the interview showed that various challenges, such as the language barrier, made it difficult to work with children and their families from other cultures. The client could offer some work tools, such as interpretation services and pictures used with communica-tion to facilitate the work, but the interviews revealed that more resources and training opportunities were also expected from the employers, even though some of the early childhood educators had received those tools. Furthermore, early childhood educators consider multicultural competencies to be important. The interest in enhancing one's own skill set was also highlighted in the results.
Although there have been other theses related to the topic and various articles and information can be found on the topic, the subject is so broad that it has been researched from many different perspectives and there were hardly any completely similar studies. The research could be continued by exploring the thoughts of early childhood educators more widely, for example nationwide. In this way, a broader report of the support needed by early childhood educators in multicultural work would be obtained, and the operating methods of a certain geographical area would not limit the results.
Tutkimus toteutettiin haastattelupohjaisena kvalitatiivisena tutkimuksena. Teoriapohjan kerääminen ohjasi haastattelukysymyksien muodostumista, mutta kysymysten muodostamiseen käytettiin myös tutkijan omia havaintoja aihealueelta, jotta kysymysten muodostuminen ei rajoittuisi jo tutkittuihin aihealueisiin. Haastattelut toteutettiin toimeksiantajan tiloissa rauhallisena ajankohtana ja haastateltavat olivat valmiiksi saaneet aikaa perehtyä kysymyksiin, jotta he ovat pystyneet valmiiksi jo miettimään aihealuetta mielessään ja vastaukset tulevat kysymyksiin luontevasti.
Tutkimuksen tuloksien pohjalta kävi ilmi, että vaikka varhaiskasvattajilla on jonkin verran valmiuksia ja osaamista kohdata toisesta kulttuurista tuleva lapsi ja hänen perheensä, osaamista ja erilaisia työkaluja monikulttuuriseen työskentelyyn haluttaisiin lisää. Haastattelun tuloksista kävi ilmi, että erilaiset haasteet kuten kielimuuri, vaikeuttivat toisesta kulttuurista tulevan lapsen ja hänen perheensä kanssa työskentelyä. Toimeksiantajalla oli tarjota joitain työvälineitä, kuten tulkkipalvelut ja kuvakommunikointi työn helpottamiseksi, mutta haastattelujen pohjalta selvisi, että työnantajilta toivottiin myös lisää resursseja ja koulutusmahdollisuuksia, vaikka osa varhaiskasvattajista oli sitä saanutkin. Haastatteluiden perusteella huomattiin, että varhaiskasvattajat pitävät monikulttuurista osaamista tärkeänä. Kiinnostus oman osaamisen edistämiseen tuli myös esiin tuloksissa.
Aiheeseen liittyen on tehty muitakin opinnäytetöitä ja aiheesta löytyy erilaisia artikkeleita ja tietoa. Aihe on kuitenkin sen verran laaja, että sitä on käsitelty monesta eri näkökulmasta, joten mitään täysin vastaavanlaisia tutkimuksia ei juurikaan ollut. Tutkimusta voitaisiin jatkaa selvittämällä varhaiskasvattajien ajatuksia laajemmin, kuten esimerkiksi valtakunnallisesti. Näin saataisiin laajempi selvitys varhaiskasvattajien tarvitsemasta tuesta monikulttuurisessa työskentelyssä, eikä tietyn alueen toimintatavat rajoita tuloksia.
The study was conducted as an interview-based qualitative study. Collecting the theory base guided the formation of interview questions, but the researcher's own observations of the subject were also used to form the questions, so that the formation of questions would not be limited to subject areas already re-searched. The interviews were conducted at the client's premises during naptime and the interviewees had already had time to familiarize themselves with the questions, so that they were able to think about the topic and the answers to the questions would come more naturally.
Based on the results of the thesis, it turned out that although early childhood educators have some skills and know-how to work with children and their families from other cultures, more know-how and different tools for multicultural work would be desired. The results of the interview showed that various challenges, such as the language barrier, made it difficult to work with children and their families from other cultures. The client could offer some work tools, such as interpretation services and pictures used with communica-tion to facilitate the work, but the interviews revealed that more resources and training opportunities were also expected from the employers, even though some of the early childhood educators had received those tools. Furthermore, early childhood educators consider multicultural competencies to be important. The interest in enhancing one's own skill set was also highlighted in the results.
Although there have been other theses related to the topic and various articles and information can be found on the topic, the subject is so broad that it has been researched from many different perspectives and there were hardly any completely similar studies. The research could be continued by exploring the thoughts of early childhood educators more widely, for example nationwide. In this way, a broader report of the support needed by early childhood educators in multicultural work would be obtained, and the operating methods of a certain geographical area would not limit the results.