Lasten itsemääräämisoikeuden toteutuminen ja rajoitustoimenpiteiden käyttö lastensuojelun sijaishuollossa
Haaranoja, Anna-Kristiina (2015)
2015
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121135949
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121135949
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla yksityisen lastensuojelun sijaishuoltoyksikön henkilökunnan ja yksikköön sijoitettujen lasten kokemuksia lasten itsemääräämisoikeuden toteutumisesta sekä rajoitustoimenpiteiden käytöstä. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä perehdytään asiakkaan eli lapsen oikeuksiin, itsemääräämisoikeuteen, lasten osallisuuden ja kuulluksi tulemisen tukemiseen sekä rajoitustoimenpiteisiin. Tutkimuksen keskiössä on itsemääräämisoikeus, jossa on kysymys yksilön päätäntävallasta omaan itseensä ja omaan elämäänsä sekä elinympäristöönsä. Sijaishuollon toimintaa ohjaavat eri lait joita valvovat viranomaiset, kuten VALVIRA.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa kokemuksellista tietoa siitä, miten lasten itsemääräämisoikeus toteutuu sekä miten rajoitustoimenpiteitä käytetään yksityisessä lastensuojelun sijaishuoltoyksikössä lasten ja työntekijöiden kuvaamana. Tämän tutkimuksen tulosten avulla voidaan toimintaan tehdä muutoksia, mikäli siihen nähdään tarvetta. Tutkimuskysymykset olivat : 1. Miten itsemääräämisoikeus toteutuu henkilökunnan näkökulmasta? 1.1. Miten rajoitustoimenpiteitä käytetään henkilökunnan näkökulmasta? 2. Miten itsemääräämisoikeus toteutuu lasten näkökulmasta? 2.1. Miten rajoitustoimenpiteitä käytetään lasten näkökulmasta?
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka aineiston keräsin teemahaastatteluilla. Kohderyhmiä oli kaksi, ensimmäisessä sijaishuoltoyksikköön sijoitettuja lapsia kahdeksan, iältään 8-15 vuotta joita haastattelin yksilöhaastatteluna. Toinen kohderyhmä oli yksikön henkilökunnasta kahdeksan aikuista, joita haastattelin ryhmähaastatteluna.
Tutkimustuloksista ilmenee niin käytännön kokemuksiin painottuvaa kuin myös lakiin perustuvaa tietoa. Lasten ja nuorten haastatteluissa esille tulleet asiat olivat suoraan haastateltavien elämästä eli kokemuksiin perustuvia tuloksia. Lapset ja nuoret olivat tietoisia omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä lapsia myös tiedotetaan omista oikeuksistaan. Haastattelussa nousi esiin hoito- ja kasvatussuunnitelma ja siihen liittyvät puutteet. Tämän tutkimuksen pohjalta suosittelenkin kiinnittämään suunnitelmaan huomiota tulevaisuudessa ja sen laatimisen kehittämistä. Tutkimuksen uusiminen tulee mahdollisesti ajankohtaiseksi, mikäli lapsiryhmä tai työtiimi muuttuu merkittävästi.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa kokemuksellista tietoa siitä, miten lasten itsemääräämisoikeus toteutuu sekä miten rajoitustoimenpiteitä käytetään yksityisessä lastensuojelun sijaishuoltoyksikössä lasten ja työntekijöiden kuvaamana. Tämän tutkimuksen tulosten avulla voidaan toimintaan tehdä muutoksia, mikäli siihen nähdään tarvetta. Tutkimuskysymykset olivat : 1. Miten itsemääräämisoikeus toteutuu henkilökunnan näkökulmasta? 1.1. Miten rajoitustoimenpiteitä käytetään henkilökunnan näkökulmasta? 2. Miten itsemääräämisoikeus toteutuu lasten näkökulmasta? 2.1. Miten rajoitustoimenpiteitä käytetään lasten näkökulmasta?
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka aineiston keräsin teemahaastatteluilla. Kohderyhmiä oli kaksi, ensimmäisessä sijaishuoltoyksikköön sijoitettuja lapsia kahdeksan, iältään 8-15 vuotta joita haastattelin yksilöhaastatteluna. Toinen kohderyhmä oli yksikön henkilökunnasta kahdeksan aikuista, joita haastattelin ryhmähaastatteluna.
Tutkimustuloksista ilmenee niin käytännön kokemuksiin painottuvaa kuin myös lakiin perustuvaa tietoa. Lasten ja nuorten haastatteluissa esille tulleet asiat olivat suoraan haastateltavien elämästä eli kokemuksiin perustuvia tuloksia. Lapset ja nuoret olivat tietoisia omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä lapsia myös tiedotetaan omista oikeuksistaan. Haastattelussa nousi esiin hoito- ja kasvatussuunnitelma ja siihen liittyvät puutteet. Tämän tutkimuksen pohjalta suosittelenkin kiinnittämään suunnitelmaan huomiota tulevaisuudessa ja sen laatimisen kehittämistä. Tutkimuksen uusiminen tulee mahdollisesti ajankohtaiseksi, mikäli lapsiryhmä tai työtiimi muuttuu merkittävästi.