Lapin ELY-keskuksen palkkaliukumakehitys vuosina 2010–2014
Heikinmatti, Petri (2015)
2015
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121236451
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121236451
Tiivistelmä
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on osa valtion julkisen infrastruktuurin ylläpitämää virastotasoa. Keskus vastaa alueellisesta kehitystyöstä ja julkisen puolen ylläpidosta. Keskuksen alaisuudessa työskentelee valtion virkamiehiä, joiden palkkaus on määritelty Suomen valtion laissa.
Opinnäytetyö perustuu Lapin ELY-keskuksen työntekijöistä koostuvan tarkasteluryhmän palkkakehitykseen vuosien 2010 ja 2014 välillä. Työssä tutkitaan keskukselta saaman palkkadatan perusteella onko tarkasteluryhmän palkoissa havaittavissa palkkaliukumaa tarkasteluperiodilla.
Työn lähtökohtana on valtioneuvoston toukokuussa 2014 antama päätös valtion palkkahallinnon palkkaliukuman rajoittamisesta. Tämä päätös aiheutti tarpeen aiheen tarkastelulle, sillä palkkaliukuman tutkiminen on osoittautunut hyvin vähäiseksi valtion virastoissa.
Työssä kerrotaan lyhyesti palkkauksen perusteet valtion virastoissa ja avataan ansiokehityksen perusteita. Valtion palkkausjärjestelmien kehittäminen ja käyttöönotto valtion virastoissa muodostuu merkittäväksi osaksi ansiokehitystä. Myös Lapin ELY-keskuksen työntekijöiden palkoissa on havaittavissa vuonna 2011 käyttöönotetun uuden palkkausjärjestelmän vaikutukset.
Palkkaliukuman osuus jää palkkausjärjestelmän vaikutuksen varjoon, sillä palkkausjärjestelmän käyttöönoton kustannusvaikutukset on huomioitava myös palkkaliukumatarkastelussa.
Tulokset esitetään aluksi tarkasteluryhmän palkkoja teoreettisesti tutkimalla ja erittelemällä palkkaliukuman osuus tarkasteluryhmän ansiokehityksestä. Tulokset esitetään myös vertaamalla Lapin ELY-keskuksen palkkakehitystä valtion sektorin kaikkien palkkojen vastaavaan ansiokehitykseen samalla tarkasteluvälillä. Tulokset osoittavat, että palkkaliukuman osuus on palkkausjärjestelmän käyttöönoton kustannusvaikutuksen laskennassa huomioituja, eikä näin ollen palkkaliukumaa ole tarkasteluryhmän palkoissa päässyt syntymään. Palkkakehitys on samassa linjassa verrattuna valtion sektorin kehitykseen.
Pohdinnassa käydään läpi työn vaiheet sekä henkilökohtaisen työskentelyn tasolla että työn tulosten ja tekemisen aikana heränneiden ajatusten kautta. Kokonaisuudessaan työ osoittaa sen, että tarve palkkaliukuman tutkimiselle ja paremmalle ymmärtämiselle on olemassa. Vähäinen aiempi tutkimus tekee tämän työn yleistämisestä kyseenalaista. Työ luo kuitenkin alkutahteja palkkaliukuman tutkimukselle ja herättää ajatuksia tulevista jatkotutkimustarpeista. Lapland Centre for Economic Development, Transport and the Environment (ELY Centre) is a part of public infrastructure system maintained by the Finnish government. The Centre is responsible for regional development work and public sector. As employees for ELY Centre there are government officials, whose conditions of employment are defined by Finnish legislation.
The thesis is based on Lapland ELY Centre employees’ wage trends during the period of 2010–2014. In the thesis group of observees’ wages are studied to find out if wage drift occurs. The starting point for the thesis was the decision by the Council of State according to which wage drift must be controlled and limited in government organizations. The decision generated the need for closer inspection because the research on wage drift has turned out to be comparatively limited in public offices.
Conditions of payment in government offices are briefly discussed and the basics of wage trends are also dealt with. The development and implementation of state’s unified payroll systems are an essential aspect of wage trends. Furthermore, the influence of the implemented payroll system is shown in the wages of Lapland ELY Centre employees’ in the year 2012. The part of wage drift does not have a big role in the wage trends due to the implementation of the unified payroll system.
The results are presented from a theoretical point of view and by differentiating the wage drift from the wage trends. Lapland ELY Centre’s wage trends and governments’ wage trends are also compared. The results indicate that the part of wage drift is taken into account in the cost effect calculations of the implementation in the new government payroll system. Lapland ELY Centre’s wage trend is similar to government wage trends.
Discussion covers both personal and theoretical viewpoints in writing the thesis. In conclusion the thesis shows that there is a need for investigating and better understanding of wage drift phenomenon. Limited number of previous studies make the generalization of the results arguable. This thesis, however, generates the possibility for beginning of the study of wage drifts and stimulates thoughts about further study.
Opinnäytetyö perustuu Lapin ELY-keskuksen työntekijöistä koostuvan tarkasteluryhmän palkkakehitykseen vuosien 2010 ja 2014 välillä. Työssä tutkitaan keskukselta saaman palkkadatan perusteella onko tarkasteluryhmän palkoissa havaittavissa palkkaliukumaa tarkasteluperiodilla.
Työn lähtökohtana on valtioneuvoston toukokuussa 2014 antama päätös valtion palkkahallinnon palkkaliukuman rajoittamisesta. Tämä päätös aiheutti tarpeen aiheen tarkastelulle, sillä palkkaliukuman tutkiminen on osoittautunut hyvin vähäiseksi valtion virastoissa.
Työssä kerrotaan lyhyesti palkkauksen perusteet valtion virastoissa ja avataan ansiokehityksen perusteita. Valtion palkkausjärjestelmien kehittäminen ja käyttöönotto valtion virastoissa muodostuu merkittäväksi osaksi ansiokehitystä. Myös Lapin ELY-keskuksen työntekijöiden palkoissa on havaittavissa vuonna 2011 käyttöönotetun uuden palkkausjärjestelmän vaikutukset.
Palkkaliukuman osuus jää palkkausjärjestelmän vaikutuksen varjoon, sillä palkkausjärjestelmän käyttöönoton kustannusvaikutukset on huomioitava myös palkkaliukumatarkastelussa.
Tulokset esitetään aluksi tarkasteluryhmän palkkoja teoreettisesti tutkimalla ja erittelemällä palkkaliukuman osuus tarkasteluryhmän ansiokehityksestä. Tulokset esitetään myös vertaamalla Lapin ELY-keskuksen palkkakehitystä valtion sektorin kaikkien palkkojen vastaavaan ansiokehitykseen samalla tarkasteluvälillä. Tulokset osoittavat, että palkkaliukuman osuus on palkkausjärjestelmän käyttöönoton kustannusvaikutuksen laskennassa huomioituja, eikä näin ollen palkkaliukumaa ole tarkasteluryhmän palkoissa päässyt syntymään. Palkkakehitys on samassa linjassa verrattuna valtion sektorin kehitykseen.
Pohdinnassa käydään läpi työn vaiheet sekä henkilökohtaisen työskentelyn tasolla että työn tulosten ja tekemisen aikana heränneiden ajatusten kautta. Kokonaisuudessaan työ osoittaa sen, että tarve palkkaliukuman tutkimiselle ja paremmalle ymmärtämiselle on olemassa. Vähäinen aiempi tutkimus tekee tämän työn yleistämisestä kyseenalaista. Työ luo kuitenkin alkutahteja palkkaliukuman tutkimukselle ja herättää ajatuksia tulevista jatkotutkimustarpeista.
The thesis is based on Lapland ELY Centre employees’ wage trends during the period of 2010–2014. In the thesis group of observees’ wages are studied to find out if wage drift occurs. The starting point for the thesis was the decision by the Council of State according to which wage drift must be controlled and limited in government organizations. The decision generated the need for closer inspection because the research on wage drift has turned out to be comparatively limited in public offices.
Conditions of payment in government offices are briefly discussed and the basics of wage trends are also dealt with. The development and implementation of state’s unified payroll systems are an essential aspect of wage trends. Furthermore, the influence of the implemented payroll system is shown in the wages of Lapland ELY Centre employees’ in the year 2012. The part of wage drift does not have a big role in the wage trends due to the implementation of the unified payroll system.
The results are presented from a theoretical point of view and by differentiating the wage drift from the wage trends. Lapland ELY Centre’s wage trends and governments’ wage trends are also compared. The results indicate that the part of wage drift is taken into account in the cost effect calculations of the implementation in the new government payroll system. Lapland ELY Centre’s wage trend is similar to government wage trends.
Discussion covers both personal and theoretical viewpoints in writing the thesis. In conclusion the thesis shows that there is a need for investigating and better understanding of wage drift phenomenon. Limited number of previous studies make the generalization of the results arguable. This thesis, however, generates the possibility for beginning of the study of wage drifts and stimulates thoughts about further study.