Strategialähtöinen oppiminen ja osaamisen kehittäminen : case: Turku Science Park

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selkeyttää Turku Science Park:n (TScP) strategia vastaamaan paremmin toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin ja tunnistaa mitä osaamista selkeytetty strategia edellyttää toteutuakseen.

Kehittämistehtävän tavoitteena oli rakentaa TScP:lle selkeytetty strategia ja liittää osaamisen kehittäminen sekä oppiminen osaksi tätä strategiaa. Tämän lisäksi kehittämistehtävässä toteutettiin suunnitelma, joka viitoitti TScP:n osaamisen kehittämistä lähtötilanteesta kohti strategian edellyttämää osaamista.

Opinnäytetyön tietoperustassa tarkastellaan kyvykkyyden määritelmiä ja organisaation strategista uudistumiskykyä erityisesti kyvykkyyksien sekä henkilöstön osaamisen näkökulmasta. Tietoperustassa tutustutaan myös osaamisen ja oppimisen käsitteisiin sekä siihen, miten organisaatio ja työyhteisön jäsenet voivat omissa rooleissaan tukea strategialähtöistä oppimista.

Kehittämistehtävän mallina oli toimintatutkimus, joka mahdollisti monen asian samanaikaisen toteuttamisen. Menetelminä käytettiin strukturoimatonta sekä puolistrukturoimatonta haastattelua ja fokusryhmähaastattelua. Tämä lisäksi hyödynnettiin Erätauko-menetelmää (soveltuvilta osin), kuten myös OKR-mallia (soveltuvilta osin). Yhteiskehittämisen menetelmää käytettiin strategian kannalta tärkeän osaamisen tunnistamisessa ja tiekartta sekä backcasting-menetelmä toimivat pohjana osaamisen kehittämisen suunnitelmalle. Opinnäytetyössä menetelmät valittiin ja niitä sovellettiin tavalla, joka parhaiten tuki kehittämistavoitteiden saavuttamista.

Kehittämistehtävässä tuotettiin ja kuvattiin TScP:n strategiset tavoitteet. Näiden neljän strategisen tavoitteen saavuttamiseksi määritettiin avaintulokset ja konkreettiset toimenpiteet. Tämän lisäksi kehittämistehtävässä tunnistettiin osaamiset, joita strategian toteuttaminen edellyttää. Kehittämistehtävä tuotti tietoa TScP:n henkilöstön osaamisen nykytilasta suhteessa strategian edellyttämään osaamiseen, kuten myös henkilöstön osaamispotentiaalista suhteessa selkeytetyn strategian edellyttämään osaamiseen. Näiden pohjalta rakentui strategiaan perustuva osaamisen kehittämisen suunnitelma ts. suunnitelma osaamisen kehittämisestä nykytilasta kohti tavoitetilaa.

Opinnäytetyön tavoitteen kannalta oli hyvä, että strategian selkeyttäminen, oppimisen ja osaamisen johtaminen sekä osaamisen kehittämisen suunnitelma rakentuivat vaiheittain, ja osin myös rinnakkain. Kehittämistehtävän tulokset tukevat näkemystä siitä, että strategialähtöinen osaamisen kehittäminen edellyttää onnistuakseen kaikkien kolmen em. osa-alueen työstämistä. Se, että osa-alueita työstettiin rinnakkain henkilöstöä osallistaen, lisäsi strategista osaamista. Pidemmällä aikavälillä johdon sitoutuminen strategiseen osaamisen kehittämiseen on oleellista, jotta kehittäminen on systemaattista ja vaikuttavaa. Osaamisen kehittäminen vaatii resursseja, mutta vaikutukset voidaan nähdä yrityksen inhimillisen pääoman ja uudistumiskyvyn vahvistumisena.