Työntekijöiden hyvinvoinnin ja organisaation toiminnan vaikutus työhyvinvointiin
Proskin, Samu (2023)
Proskin, Samu
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121337082
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121337082
Tiivistelmä
Tavoitteena tässä opinnäytetyössä oli selvittää, millainen on työhyvinvoinnin nykytila yrityksessä x. Tutkimuksen avulla voitiin selvittää ja tutkia työntekijöiden kokemaa työhyvinvointia sekä sen toteutumista. Tavoitteena oli myös antaa konkreettisia kehitysehdotuksia, joiden avulla voidaan kehittää työntekijöiden työhyvinvointia. Työ oli rajattu yksilön hyvinvoinnin ja organisaation toiminnan tiettyihin osa-alueisiin, jotka vaikuttavat työhyvinvointiin yrityksessä.
Opinnäytetyö koostui teoriaosasta ja tutkimusosasta. Teoriaosa jakaantui kolmeen eri lukuun ja niissä käsiteltiin työhyvinvointia yleisesti, yksilön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä esihenkilötyötä ja johtamista. Tutkimusosa koostui tutkimuksen toteuttamisesta, tuloksien raportoinnista sekä johtopäätöksistä ja kehitysehdotuksista. Tutkimus toteutettiin määrällistä eli kvantitatiivista menetelmää käyttäen. Tutkimukseen osallistuivat kaikki 18 työntekijää lukuun ottamatta toimitusjohtajaa. Kysely tehtiin Webropol-ohjelmaa käyttäen ja se sisälsi kysymyksiä työntekijöiden kokemuksista ja mielipiteistä työhyvinvointiin liittyen. Kyselyyn vastasi 17 työntekijää, joten vastausprosentti oli 94. Näin ollen tutkimusta voidaan pitää luotettavana ja se on yleistettävissä koko henkilöstölle.
Tutkimuksen tulokset olivat pääosin hyviä ja niiden perusteella työhyvinvoinnin nykytila voitiin tulkita melko hyväksi. Johtopäätöksissä nousi esille muutamia seikkoja ja kehitettäviä asioita joillakin osa-alueilla, joihin kiinnittämällä huomiota työhyvinvointia voidaan parantaa entistäkin paremmaksi. Kehitettäviä osa-alueita olivat muuan muassa oman työn vaikutusmahdollisuudet, työpaikan ilmapiiri ja tasa-arvoisuus, johtamistyyli, viestintä ja tiedonkulku sekä työsuhde-etujen parantaminen.
Opinnäytetyö koostui teoriaosasta ja tutkimusosasta. Teoriaosa jakaantui kolmeen eri lukuun ja niissä käsiteltiin työhyvinvointia yleisesti, yksilön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä esihenkilötyötä ja johtamista. Tutkimusosa koostui tutkimuksen toteuttamisesta, tuloksien raportoinnista sekä johtopäätöksistä ja kehitysehdotuksista. Tutkimus toteutettiin määrällistä eli kvantitatiivista menetelmää käyttäen. Tutkimukseen osallistuivat kaikki 18 työntekijää lukuun ottamatta toimitusjohtajaa. Kysely tehtiin Webropol-ohjelmaa käyttäen ja se sisälsi kysymyksiä työntekijöiden kokemuksista ja mielipiteistä työhyvinvointiin liittyen. Kyselyyn vastasi 17 työntekijää, joten vastausprosentti oli 94. Näin ollen tutkimusta voidaan pitää luotettavana ja se on yleistettävissä koko henkilöstölle.
Tutkimuksen tulokset olivat pääosin hyviä ja niiden perusteella työhyvinvoinnin nykytila voitiin tulkita melko hyväksi. Johtopäätöksissä nousi esille muutamia seikkoja ja kehitettäviä asioita joillakin osa-alueilla, joihin kiinnittämällä huomiota työhyvinvointia voidaan parantaa entistäkin paremmaksi. Kehitettäviä osa-alueita olivat muuan muassa oman työn vaikutusmahdollisuudet, työpaikan ilmapiiri ja tasa-arvoisuus, johtamistyyli, viestintä ja tiedonkulku sekä työsuhde-etujen parantaminen.