Erilaisten työsuhteiden johtamisen kehittäminen : case yritys x
Pahikka-aho, Mirva; Törmikoski, Saila (2023)
Pahikka-aho, Mirva
Törmikoski, Saila
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121337030
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121337030
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kohdeyrityksen johtamisen tilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tarkastelun kohteena oli operatiivinen johtaminen yrityksessä. Johtamiseen vaikuttavia tekijöitä tarkasteltiin työmotivaation, työhyvinvoinnin ja viestinnän näkökulmasta. Tutkimuksesta saatujen tietojen pohjalta voitiin yritykselle antaa ajantasaista tietoa yrityksen henkilöstön kokemista johtamiseen ja sitä kautta työhyvinvointiin ja viestintään vaikuttavista tekijöistä. Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana oli suurehkon kaupungin liikunta-alan yritys.
Näiden teemojen ympärille on rakennettu teoreettinen viitekehys. Työn alussa perehdytään johtamiseen yleisesti operatiiviseen johtamiseen keskittyen. Työssä käydään läpi johtamisen ja viestinnän vaikutusta työyhteisön hyvinvointiin ja esihenkilön tuen tärkeyttä. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, johon osallistui koko henkilöstö. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta. Aineiston keräämiseen käytettiin standardisoitua kyselylomaketta.
Tutkimuksessa selvisi, että vastauksiin vaikutti työsuhteen muoto, joka oli jaettu kokopäiväisiin ja osa-aikaisiin työntekijöihin. Osa-aikaiset työntekijät olivat pääosin tyytyväisempiä johtamiseen verrattuna kokopäiväisiin työntekijöihin. Suurin osa työntekijöistä koki, että työhyvinvoinnista huolehdittiin yrityksessä. Psykofyysisesti kuormittaviksi tekijöiksi tuntityöntekijät kokivat haastavat asiakaskohtaamiset, työlle ominaiset keskeytykset sekä ajoittain nopean työtahdin. Useampi työntekijä sekä kokoaikaisista- että tuntityöntekijöistä toivoivat enemmän yhteisiä tyhy-päiviä, yhdessä tekemistä ja yhteisöllisyyttä, joko työajalla tai sen ulkopuolella. Viestinnän osiossa selvisi, millaista sisäistä viestintää toivottiin, kuinka usein ja minkä kanavien kautta. Avointen kysymysten avulla saatiin tärkeää tietoa, koska työntekijät pääsivät kertomaan kehitysideoitaan omin sanoin. Kyselyn tulosten pohjalta laadittiin johtopäätökset. Näiden johtopäätösten avulla yrityksen on mahdollista ottaa huomioon henkilöstön kokema työhyvinvointi sekä viestinnän tarpeet ja sen myötä kehittää johtamista.
Näiden teemojen ympärille on rakennettu teoreettinen viitekehys. Työn alussa perehdytään johtamiseen yleisesti operatiiviseen johtamiseen keskittyen. Työssä käydään läpi johtamisen ja viestinnän vaikutusta työyhteisön hyvinvointiin ja esihenkilön tuen tärkeyttä. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, johon osallistui koko henkilöstö. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta. Aineiston keräämiseen käytettiin standardisoitua kyselylomaketta.
Tutkimuksessa selvisi, että vastauksiin vaikutti työsuhteen muoto, joka oli jaettu kokopäiväisiin ja osa-aikaisiin työntekijöihin. Osa-aikaiset työntekijät olivat pääosin tyytyväisempiä johtamiseen verrattuna kokopäiväisiin työntekijöihin. Suurin osa työntekijöistä koki, että työhyvinvoinnista huolehdittiin yrityksessä. Psykofyysisesti kuormittaviksi tekijöiksi tuntityöntekijät kokivat haastavat asiakaskohtaamiset, työlle ominaiset keskeytykset sekä ajoittain nopean työtahdin. Useampi työntekijä sekä kokoaikaisista- että tuntityöntekijöistä toivoivat enemmän yhteisiä tyhy-päiviä, yhdessä tekemistä ja yhteisöllisyyttä, joko työajalla tai sen ulkopuolella. Viestinnän osiossa selvisi, millaista sisäistä viestintää toivottiin, kuinka usein ja minkä kanavien kautta. Avointen kysymysten avulla saatiin tärkeää tietoa, koska työntekijät pääsivät kertomaan kehitysideoitaan omin sanoin. Kyselyn tulosten pohjalta laadittiin johtopäätökset. Näiden johtopäätösten avulla yrityksen on mahdollista ottaa huomioon henkilöstön kokema työhyvinvointi sekä viestinnän tarpeet ja sen myötä kehittää johtamista.