Lämpimän käyttöveden säädön toiminnan tarkastaminen : laboratoriotyö
Pellikka, Mika (2023)
Pellikka, Mika
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121537637
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121537637
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli perehtyä kaukolämpölaitteiston ensiöpuolen moottoroidun 2-tiesäätöventtiilin toimintaan toisiopuolen vesivirtaaman muuttuessa. Opinnäytetyöhön liittyi harjoitustehtävän suunnittelu Oulun ammattikorkeakoulun energiatekniikan kurssille. Työn tavoitteena oli tarkastella käyttövesisiirtimen säädön toimintaa käyttöveden kulutuksen muuttuessa. Mittausajot suoritettiin nostamalla käyttöveden kulutusta kuten myös askelvastekokeena. Molemmat ajot tehtiin kahdella käyttöveden virtaamalla. Saatuja tuloksia verrattiin Energiateollisuuden julkaisussa K1/2021 annettuihin vaatimuksiin. Lämmönjakokeskuksen oman Fidelix automaatiojärjestelmän mittausdatan lisäksi käytettiin ulkoista KIMO Instrumentsin KT-210 AO lämpötilaloggereita, joilla lämpötilat mitattiin putken pinnasta. Lämpimän käyttöveden huonosti säädetty järjestelmä lisää sekä energian että veden tarpeetonta
kulutusta. Huonon säädön seurauksena käyttöveden halutun lämpötilan saavuttaminen kestää pidempään, kun taas hyvin säädetty järjestelmä mahdollistaa tasalämpöisen käyttöveden nopeamman saannin. Käyttöveden huono säätö voi pahimmillaan aiheuttaa jopa terveysriskejä, kun lämpötila voi nousta jopa 80 °C:seen. Erityiskiitokset opinnäytetyön ohjaajalleni Veli-Matti Mäkelälle sekä mittaustyössä tukena olleille
Mikko Niskalalle ja Esa Pakoselle.
kulutusta. Huonon säädön seurauksena käyttöveden halutun lämpötilan saavuttaminen kestää pidempään, kun taas hyvin säädetty järjestelmä mahdollistaa tasalämpöisen käyttöveden nopeamman saannin. Käyttöveden huono säätö voi pahimmillaan aiheuttaa jopa terveysriskejä, kun lämpötila voi nousta jopa 80 °C:seen. Erityiskiitokset opinnäytetyön ohjaajalleni Veli-Matti Mäkelälle sekä mittaustyössä tukena olleille
Mikko Niskalalle ja Esa Pakoselle.