Tulevaisuuden turvallisuuspalvelut valtionhallinnon yhteisissä työympäristöissä

Abstract

Työnteon tavat ovat muuttuneet pysyvästi SARS-CoV-2-pandemian jälkeen ja maailman turvallisuuspoliittinen tilanne on pakottanut valtiot ja organisaatiot varautumaan uusiin paikallisiin ja maailmanlaajuisiin ei-toivottuihin tapahtumiin. Samaan aikaan myös valtion talous ajaa valtionhallinnon kiinteistöjen ja toimitilojen kustannussäästöihin. Yksi valtion palvelu- ja toimitilaverkon uudistaminen 2020-luvulla -hankkeen tavoitteista on, että neljännes valtion virastojen ja laitosten henkilöstöstä siirtyy työskentelemään yhteiskäyttöisiin työympäristöihin vuoteen 2030 mennessä. Senaatti-konserni tuottaa näihin yhteisiin työympäristöihin myös turvallisuuspalvelut.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ja koota Senaatti-konsernille tulevaisuustietoa, jota voidaan hyödyntää Senaatti-konsernin turvallisuuspalveluiden kehittämisessä. Opinnäytetyön alussa on tarkasteltu sekä Senaatti-konsernin nykyisen turvallisuuspalveluiden valikoiman että valtion yhteisten työympäristöjen kiinteistö- ja toimitilaturvallisuuskonseptin keskinäistä nykytilaa. Opinnäytetyö koostuu kahdesta päävaiheesta, jotka ovat tulevaisuudentutkimus ja kehittämistehtävä. Tulevaisuudentutkimuksen tavoitteena oli rakentaa toivottavia ja todennäköisiä tulevaisuuden skenaarioita. Kehittämistehtävän tavoitteena oli rakentaa väylä tulevaisuuteen valittujen skenaarioiden ja niiden tiettyjen tapahtumien osalta.

Teoreettinen viitekehys koostuu Senaatti-konsernin turvallisuuspalveluiden tuotevalikoimasta ja sen nykytilanteesta, yhteisten työympäristöjen kiinteistö- ja toimitilaturvallisuuskonseptista sekä kansallisesta lainsäädännöstä, asetuksista ja suosituksista. Lisäksi tietoperustassa määritetään muun muassa yhteinen työympäristö ja turvallisuuspalvelut. Vastaavaa tutkimusta tästä aiheesta ei ole tehty aiemmin. Tulevaisuudentutkimuksen tutkimusmenetelminä käytettiin kattavaa toimintaympäristön monitorointia, asiantuntijoiden puolistrukturoituja teemahaastatteluja, PESTEL-analyysia, työpajamenetelmää, skenaariotyöskentelyä sekä delfoi-asiantuntijapaneelia. Kehittämistehtävässä hyödynnettiin monipuolisesti palvelumuotoilun eri menetelmiä sekä strategisen ja visionäärisen johtamisen näkökulmia.

Tutkimustulosten perusteella turvallisuusteknologian merkitys Senaatti-konsernin turvallisuuspalveluissa tulee kasvamaan tulevaisuudessa riippumatta turvallisuushenkilöstön saatavuudesta tai valtion taloustilanteesta. Toisaalta myös turvallisuushenkilöstön palveluilla on edelleen kysyntää tulevaisuudessa ja niiden vaikutus varsinkin käyttäjä- ja asiakaskokemukseen on merkittävä. Senaatti-konsernin turvallisuuspalvelukeskuksen ja muiden etänä suoritettavien turvallisuusjärjestelmien valvonta- ja pääkäyttötehtävien merkitys tulee korostumaan ja työn luonne muuttumaan oppiva koneäly-analytiikka-keskeisemmäksi tulevaisuudessa. Ennakointikyvykkyys on yksi Senaatti-konsernin vaadituista ja merkittävistä voimavaroista nyt ja tulevaisuudessa. Tämä opinnäytetyö sisältää mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita valtionhallinnon yhteisten työympäristöjen turvallisuuspalveluista ja niihin liittyviä kehittämispolkuja, joita Senaatti-konserni voi käyttää päätöksenteon tukena ennakoidessaan tulevaisuutta.