Opiskelijavalinnan kehittäminen palvelumuotoilun keinoin : case Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemia
Hatakka, Markus (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121737947
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121737947
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä kehitettiin Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian opiskelijavalintaa, keskittyen etävalintaprosessin kehittämiseen hakijalähtöisesti, hakijoille suunnattuna palveluna. Työssä selvitettiin myös, miten hakijat olivat kokeneet Taideakatemiassa toteutetut etävalintakokeet. Kehittämistyö rajautui ajallisesti vuosille 2021-2022, kattaen yhteensä neljän yhteishaun piirissä järjestetyt 22:n hakukohteen etävalintakokeet.
Tutkimuksellisena kehittämistehtävänä opinnäytetyö sijoittui tapaustutkimuksen kenttään. Toisteiselle toiminnalle ominaisesti valintaprosessin kehittämisessä hyödynnettiin jatkuvan kehittämisen syklin periaatetta, jossa uuden luominen ja laadun parantaminen tapahtuu aina aiemman toteutuksen ja sen tulosten arvioinnin kautta. Kehittämistyössä hyödynnettiin palvelumuotoilun menetelmiä, kuten työpajamuotoista yhteiskehittämistä, asiakasprofiileja, ryhmähaastatteluja ja havainnointia. Kehittämistyö oli luonteeltaan olemassa olevan toiminnan kehittämistä.
Työn keskeisenä aineistona käytettiin hakijapalautekyselyjä, joita hyödynnettiin työssä kahdessa eri tarkoituksessa. Kunkin etävalintaprosessin päätteeksi hakijapalautteet analysoitiin ja tuloksia hyödynnettiin kehittämiskohteiden määrittelyssä. Palautekyselyt toimivat myös tehtyjen kehittämistoimenpiteiden onnistumisen mittarina. Kyselyaineisto analysoitiin sekä määrällistä että laadullista analyysiä hyödyntäen.
Työssä osoitettiin, että hakijalähtöinen etävalintaprosessin kehittäminen on toteutettavissa palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen. Hakijapalautteen perusteella tehty kehittämistyö onnistui hyvin. Palauteaineiston analyysin tulokset osoittivat, että kehitystä tapahtui erityisesti niillä valintaprosessin osa-alueilla, joihin kehittämistoimenpiteitä oli suunnattu. Työn tulokset ovat suoraan hyödynnettävissä kohdeorganisaatiossa. Kehittämistehtävä lisäsi myös opinnäytetyön tekijän osaamista ja ymmärrystä palvelumuotoilun menetelmistä, niiden valinnasta ja käyttämisestä asiakaslähtöisessä kehittämisessä.
Tutkimuksellisena kehittämistehtävänä opinnäytetyö sijoittui tapaustutkimuksen kenttään. Toisteiselle toiminnalle ominaisesti valintaprosessin kehittämisessä hyödynnettiin jatkuvan kehittämisen syklin periaatetta, jossa uuden luominen ja laadun parantaminen tapahtuu aina aiemman toteutuksen ja sen tulosten arvioinnin kautta. Kehittämistyössä hyödynnettiin palvelumuotoilun menetelmiä, kuten työpajamuotoista yhteiskehittämistä, asiakasprofiileja, ryhmähaastatteluja ja havainnointia. Kehittämistyö oli luonteeltaan olemassa olevan toiminnan kehittämistä.
Työn keskeisenä aineistona käytettiin hakijapalautekyselyjä, joita hyödynnettiin työssä kahdessa eri tarkoituksessa. Kunkin etävalintaprosessin päätteeksi hakijapalautteet analysoitiin ja tuloksia hyödynnettiin kehittämiskohteiden määrittelyssä. Palautekyselyt toimivat myös tehtyjen kehittämistoimenpiteiden onnistumisen mittarina. Kyselyaineisto analysoitiin sekä määrällistä että laadullista analyysiä hyödyntäen.
Työssä osoitettiin, että hakijalähtöinen etävalintaprosessin kehittäminen on toteutettavissa palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen. Hakijapalautteen perusteella tehty kehittämistyö onnistui hyvin. Palauteaineiston analyysin tulokset osoittivat, että kehitystä tapahtui erityisesti niillä valintaprosessin osa-alueilla, joihin kehittämistoimenpiteitä oli suunnattu. Työn tulokset ovat suoraan hyödynnettävissä kohdeorganisaatiossa. Kehittämistehtävä lisäsi myös opinnäytetyön tekijän osaamista ja ymmärrystä palvelumuotoilun menetelmistä, niiden valinnasta ja käyttämisestä asiakaslähtöisessä kehittämisessä.